Joanne Harris: Sinisilmä (arvioni linkissä). Sain tämän kirjan myötä muistutuksen siitä, miksi luen niin vähän ja valikoiden dekkari-tyyppisiä kirjoja. Minun mielenterveyteni kestää tällaisia kirjoja erittäin huonosti. Monet ovat tykänneet tästä ja monista muistakin tämän genren kirjoista, joihin minä en pysty tarttumaan. Tahdon pitää oman kuplani edes jokseenkin sidettävästä maailmasta kasassa ja tämmöisiä ahdistavuuksia en halua lukea. Jostain syystä se, että tämä on fiktiota tekee tarinasta vielä karmivampaa. En osaa edes sanoa miksi, mutta niin se vaan on.
Tiedoksi: Minulla on kolme(!) päivää töitä ja sitten jään kotiin(!) toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi vauva"lomailemaan". Pää alkaa täyttyä vauva-ajatuksista ja kirjojen tuominen blogiin tuntuu tökkivän. Taistelen kovasti huhtihaasteen pitämisen kanssa. Mutta piakkoin pitäisi olla enemmän aikaa blogille. On niin paljon tätä muutosta elämässä - sitä saattaa ulottua vähän tännekin...
Tässäkin kuulun kirjakaksosiin tai -kolmosiin. :) En voi edes kuvitella lukevani tätä, vaikka olen pitänyt joistakin Harrisin kirjoista.
VastaaPoistaTsemppiä viimeisiin työpäiviin ja onnea kaikkeen, mitä on edessä. <3 Toivottavasti saat loppuraskaudessasi lukea paljon hyviä kirjoja ja elämänmuutoksen ulottuminen blogimaailmaan on varmasti ajankohtainen ja ainakin minun mielestäni mukava juttu.
Inhosin ehkä vielä enemmän, koska multa jäi kesken :-)
VastaaPoistaOikein onnellista vauva-aikaa!
Minä ihan kyllä pidin tästä, vaikka aihe on toki ahdistava monella tapaa. Mutta minä olenkin tällainen paatunut jännäreiden ahmija ;D
VastaaPoistaNautihan rauhassa vauvalomailusta, kirjat eivät katoa minnekään ;)
Katja - Minusta on hassua, että en ajattele, että olisimme ihan samanlaisia lukijoita ja silti nämä menee niin tismallisesti yhteen :) Ja kiitos, saa nähdä mitä keksin kun rauhoitun kotiin!
VastaaPoistaBooksy - Minä en tiedä miksi ihmeessä edes luin tämän loppuun?!?! Ja kiitos!
Susa - Kyllä jännäreistä saa tykätä! Toisessa kohtaa elämää luulen niiden uppoavan itsellenikin paremmin kuin juuri nyt.
Minä tykkään jännäreistä mutta tämä oli minusta kyllä kamala. Kaiken lisäksi vielä pidän Harrisin kirjoista noin yleensä mutta tätä pidin todella luotaantyöntävänä kirjana enkä edes tajunnut loppua..
VastaaPoistaKomppaan Katjan kommenttia; tsemppiä ja onnea! :)