Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johanna Sinisalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johanna Sinisalo. Näytä kaikki tekstit
5. kesäkuuta 2012
Vaihtoehtoiset todellisuudet leffoissa&kirjoissa
Tuli katsottua sattumalta kaksi elokuvaa, jotka muistuttivat todella paljon toisiaan. Another Earth oli 2011 vuoden Sundance festareiden hitti, enkä ihmettele. Upeasti näyttelevä Brit Marling (never heard) tekee mielettömän roolityön Rhondana, joka on huippulahjakas teini. Rhondan elämä muuttuu kertarysäksellä samana yönä kun taivaalta on löydetty toinen maapallo. Vaikka elokuvassa on tämä ulottuvuus toisesta maailmasta, se on silti kertomus surusta, selviytymisestä ja syyllisyydestä. Miten voi sovittaa anteeksiantamttoman teon? Miten voi selvitä pahimmasta mahdollisesta menetyksestä? Mitä tekisin jos voisin kääntää kelloa? Voisiko löytyä vaihtoehtoinen todellisuus?
Paljon isomman budjetin Rabbit Hole on tarinaltaan hyvin samankaltainen. Näyttelijäkonkarit Nicole Kidman ja Aaron Eckhart loistavat rooleissaan. Toisen maailman mahdollisuus, kaninkolo, on olemassa vain sarjakuvalehden sivuilla. Kysymykset ovat silti tismalleen samat kuin edellisessä leffassa.
Viime aikaisista elokuvista tulee myös mieleen Lars Von Trierin Melancolia, joka kertoo toisen planeetan iskeytymisestä maahan.
Nämä ovat kiinnostavia elokuvia, jotka kannattaa katsoa draamantarpessa. Ihan äsken luin Johanna Sinisalon: Enkelten verta, joka myös käsitteli samoja kysymyksiä ja sisälsi myös yhdenlaisen vaihtoehtotodellisuuden (pakopaikan). Pidin paljon Ron Currie, JR: Juniorin erikoinen elämä - kirjasta, jossa elämän saa aloittaa uudelleen tehden toisenlaisia valintoja. Tämä ei nyt mene ihan samaan sarjaan noiden muiden kanssa, mutta tarpeeksi lähelle. Mitä muita kirjoja on samankaltaisesta teemasta?
Monet kaunokirjat käsittelevät juuri surua, syyllisyyttä ja selviytymistä, mutta onko elokuvaan mielekkäämpää rakentaa vaihtoehtoisen todellisuuden symboli - korvataanko se kirjoissa jotenkin toisin? Minä luen harvoin scifiä ja fantasiaa, joten voi olla, että koko pohdinta johtuu tästä aukosta sivistyksessä.
Tunnisteet:
Johanna Sinisalo,
leffa,
Ron Currie JR,
suru,
syyllisyys
1. kesäkuuta 2012
Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Johanna Sinisalo: Enkelten verta
Suomi 2011
Teos, 307 sivua
MIKSI?: Pidin valtavasti Finladia-voittajasta Ennen päivänlaskua ei voi. Kehuttu Linnunaivot jäi mieleen, vaikka siinä oli minulle ehkä liikaakin thrilleriä. Lasisilmä taas oli kiinnostava hyppäys mediamaailmaan.
MISTÄ?: Kirjasto
LYHYESTI: Mehiläiset saattavat maailman kaaokseen.
FIILIS: Miksi mä en lukenut tätä aiemmin? Miksi tätä ei ole hehkutettu enemmän? Sinisalo palaa minun kärkisijoille kotimaisissa naisissa tämän kirjan myötä, hänen kirjansa ovat niin raikkaan erilaisia.
Roomani sijoittuu lähitulevaisuuteen. Mehiläisiä hoitava Orva huomaa pesäkadon merkit juuri silloin kuin muutakin peruuttamatonta ja dramaattista tapahtuu.
Kirjassa sekoittuvat taidokkaasti tuotantoeläimien oikeudet, mehiläisten tärkeys maailman ruokatuotannossa, sekä Orvan menetys ja suvun vaikeat ihmissuhteet. Roomaanissa lainataan runsaasti Eeron blogia, joka käsittelee eläinten vallankumousarmeijaa. Ensivaikutelma blogiteksteistä tuntui tunkkaiselta vaikuttamiselta, mutta pidin siitä miten eri näkökulmat tulivat laajasti esiin. Eero on omistautunut asialleen (ehkä jopa hitusen epäuskottavan asiantuntevasti 18v. pojan tekstiksi).
Minulle puhuttelevinta kirjassa oli Orva ja hänen maailmansa romahtaminen. Siihen romahdukseen ei tarvita maailmanlopun enteitä tai ruokakatastrofia. Kuoleman kanssa ikänsä työskennelleelle miehelle avautuu kirjaimellisesti uusi maailma menetyksen kohdatessa hänen. (Miten hienot hautauspalvelut Orvalta onkaan tilattavissa!)
Mehiläisistä kerrotaan kaikkea mahdollista mitä en tiennyt. Ihailen kirjailijan tekemää taustatyötä ja saatan innostua etsimään lisää tietoa aiheesta. Kirja haastaa pohtimaan omia ruokatottumuksia etenkin lihan syömisen suhteen. Vaikka se olisi romaanin missio, niin tarina kantaa ilman lukijan "uskoontuloa" (Toisin kuin Pullmanin kirjassa).
TOISAALLA:
Leena Lumi joutui mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta vaikuttui myös.
Kirjavinkeissä Sinisaloa vinkataan mielellään.
Jenni kävi kuulemassa kun Sinisalo puhui kirjastaan.
Tessa sanoo, että Sinisalo on iskussa!
Kirjanurkkauksessa ei ihastuttu, mutta mehiläismytologioista tuli plussaa
Morre pettyi pahasti :(
Muita?
TÄHDET:
+ + + +
Suomi 2011
Teos, 307 sivua
MIKSI?: Pidin valtavasti Finladia-voittajasta Ennen päivänlaskua ei voi. Kehuttu Linnunaivot jäi mieleen, vaikka siinä oli minulle ehkä liikaakin thrilleriä. Lasisilmä taas oli kiinnostava hyppäys mediamaailmaan.
MISTÄ?: Kirjasto
LYHYESTI: Mehiläiset saattavat maailman kaaokseen.
FIILIS: Miksi mä en lukenut tätä aiemmin? Miksi tätä ei ole hehkutettu enemmän? Sinisalo palaa minun kärkisijoille kotimaisissa naisissa tämän kirjan myötä, hänen kirjansa ovat niin raikkaan erilaisia.
Roomani sijoittuu lähitulevaisuuteen. Mehiläisiä hoitava Orva huomaa pesäkadon merkit juuri silloin kuin muutakin peruuttamatonta ja dramaattista tapahtuu.
Kirjassa sekoittuvat taidokkaasti tuotantoeläimien oikeudet, mehiläisten tärkeys maailman ruokatuotannossa, sekä Orvan menetys ja suvun vaikeat ihmissuhteet. Roomaanissa lainataan runsaasti Eeron blogia, joka käsittelee eläinten vallankumousarmeijaa. Ensivaikutelma blogiteksteistä tuntui tunkkaiselta vaikuttamiselta, mutta pidin siitä miten eri näkökulmat tulivat laajasti esiin. Eero on omistautunut asialleen (ehkä jopa hitusen epäuskottavan asiantuntevasti 18v. pojan tekstiksi).
Minulle puhuttelevinta kirjassa oli Orva ja hänen maailmansa romahtaminen. Siihen romahdukseen ei tarvita maailmanlopun enteitä tai ruokakatastrofia. Kuoleman kanssa ikänsä työskennelleelle miehelle avautuu kirjaimellisesti uusi maailma menetyksen kohdatessa hänen. (Miten hienot hautauspalvelut Orvalta onkaan tilattavissa!)
Mehiläisistä kerrotaan kaikkea mahdollista mitä en tiennyt. Ihailen kirjailijan tekemää taustatyötä ja saatan innostua etsimään lisää tietoa aiheesta. Kirja haastaa pohtimaan omia ruokatottumuksia etenkin lihan syömisen suhteen. Vaikka se olisi romaanin missio, niin tarina kantaa ilman lukijan "uskoontuloa" (Toisin kuin Pullmanin kirjassa).
TOISAALLA:
Leena Lumi joutui mukavuusalueensa ulkopuolelle, mutta vaikuttui myös.
Kirjavinkeissä Sinisaloa vinkataan mielellään.
Jenni kävi kuulemassa kun Sinisalo puhui kirjastaan.
Tessa sanoo, että Sinisalo on iskussa!
Kirjanurkkauksessa ei ihastuttu, mutta mehiläismytologioista tuli plussaa
Morre pettyi pahasti :(
Muita?
TÄHDET:
+ + + +
Tunnisteet:
4 tähteä,
dystopiat,
eläimet,
Johanna Sinisalo,
kaunokirjallisuus,
Suomi,
Teos
10. helmikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



