Yhdysvallat 2004 (suom.2010)
266 sivua, Sammakko
LYHYESTI: Juoksee saksien kanssa - poika kasvoi isommaksi, joskaan ei niin aikuiseksi kuitenkaan.
MIKSI?: En suuresti innostunut Burroughsin kuuluisaksi tehneestä Juoksee saksien kanssa - muistelmista, mutta halusin kuitenkin tutustua tähän kun sattui kohdalle kirjastossa.
FIILIS: Kolmekymppinen, neuroottinen ja monella tapaa erikoinen kirjailija kertoo tositarinoita elämästään. Monet niistä liittyvät omituisiin sattumiin esim. homotreffeillä ja nuoruuden kummallisiin kohtaamisiin.
Minulla ja kirjailija Burroughsilla on varsin vähän yhteistä. Rikas mainosmies- ja kirjailijaelämä, lyhyet ihmissuhteet ja urbaani New Yorkilainen arki ovat kaukana todellisuudestani. Kuitenkin hänen avoin ja samalla intiimi tapansa kertoa kaikki kauheudet, noloudet ja sattumukset elämästään tekee lyhyistä tarinoista mahdollisia samaistua ja eläytyä.
Burroughs tekee samaa kuin vaikkapa Anna-Leena Härkönen eli tuulettaa "yleistä mielipidettä": hän tavallaan rikkoo rajoja sen suhteen mitä saa sanoa ääneen ja mitä mieltä olla. Mikään maailmanparannus opus tämä ei suinkaan ole ja lukijan on kestettävä varsin rajuja ja rivojakin tapauksia. Mitä tapahtuikaan sen katolisen papin kanssa tai silloin kuin vain tietää olevansa adoptoitu tai kun hullu kodinhoitaja meinaa viedä kaiken?
Pidin näistä yllättävän paljon. Kokoelma muodostaa kaarellisen tarinan, vaikka jokaisen voisi lukea myös itsenäisesti. On hyvä jos lukija on tutustunut myös Juoksee saksien kanssa - kirjaan, niin tietää mistä kirjailija on tulossa. Taidan seuraavaksi lukea Kuivilla.
TÄHDET:
+ + + + (+)
Onko kukaan lukenut Burroughsin fiktiokirjoja? Nämä omaelämänkerralliset ovat ainoat, jotka on suomennettu.
