Ranska 2004 (suom. 2012)
Gummerus, 200s.
MIKSI?: Minä tykkäsin tosi paljon Nainen, jonka nimi on Natalie -kirjasta.
LYHYESTI: Miten voi olla, että kirja jonka alku on aivan mahtava ja muutenkin pidän suuresti kirjoittajan omintakeisesta tyylistä, niin silti en innostunut tästä yhtään. Siis yksittäisistä lauseista ja kappaleista tykkäsin kovin, mutta kokonaisuus on vaan nihkeä.
Hector on keräilyyn sairastuneena päähenkilönä ihan symppis. Tämä ideakin on ihan kutkuttava. Mutta toteutus ontuu - mikä on kirjailijan ajatus tarinasta?
Vaimoni eroottinen potentiaali on ihana nimi. Tässä ajassa on hassua se, että oman vaimon näkeminen eroottisena on suorastaan raikas ajatus! Mutta kyllähän tässäkin sitten petetään. Se ikkunanpesuhomma, kidutus ja loppukohtaus menivät sitten jo niin överiksi, että päädyin jopa selailemaan joitain sivuja.
Voi Foenkinos! En aio lakata pitämästä sinusta, vaikka tämä ei osunutkaan. Aion muistaa täydellisen alkulauseen, hymyilyt ja naurahdukset seurassasi, mutta seuraavalla kerralla vaadin parempaa.
MUUTA: Tässä yhteydessä on pakko todeta, että ostin Nainen, jonka nimi on Natalien eräälle fiksulle 17v. lukijalle joululahjaksi. Luki jo ja tykkäsi! Koska luin kirjan alunperin kirjastolainana, kopio oli päällystetty muovilla enkä ollut huomannut miten kaunis kansi siinä olikaan! Gummerus on todella onnistunut kansissa - Sydämen mekaniikka on kantena aivan upea myöskin (en ole lukenut kirjaa).
(Kumpikaan ei näytä minusta tässä niin ihmeelliseltä,
mutta livenä nämä ovat aivan erityisiä kirjoja hiplattavaksi)
TÄHDET:
+ + +
