Kanada 2003 (suom.2009)
188 sivua, WSOY
MIKSI?: Suosituksesta.
GENRE: Matkadokumentti sarjakuvana.
LYHYESTI: Tämä matkailumainos ei liiemmälti edistä Pohjois-Korean turismia. Ei siellä tosin sellaista olekaan.
FIILIS: Kirja tavoittaa matkakirjallisuuden tehtävän parhaimmillaan: lukija pääsee kulkemaan mukana sinne, minne muuten olisi varsin mahdotonta matkustaa. Samalla tututksi tulee monet suljetun maan kummallisuudet, jotka länsimaalaisessa demokratiassa eläneelle ovat käsittämättömiä. Sarjakuva on tarkkanäköinen ja oivaltava.
Delisle menee Pohjois-Koreaan muutaman kuukauden työkeikalle animaatiostudiolle. Vierailija on eristetty ulkomaalaisille rakennettuun hotelliin, eikä hän saa liikkua mihinkään ilman opasta ja tulkkia. Jokaista liikettä vartioidaan, kaikki hänen tapaamansa ihmiset vakuuttavat uskollisuuttaan suurelle johtajalle ja kadulla hän kävelee kuin näkymätön (jos joku paikallinen puhuisi hänelle, niin siitä voisi seurata syytös petturuudesta maata kohtaan). Pohjois-Korea on kuin suuri järjetön uskonlahko, joka on vienyt täysin itsemäärämisoikeuden jäseniltään.
Minua nauratti usein, vaikka kirjan huumori on tummaa. Minua myös kauhistutti vähintään yhtä usein. Olen aina vastustanut ja kapinoinut turhia ja etenkin järjettömiä sääntöjä vastaan, eikä Pohjois-Koreassa muuta tunnu olevankaan. Suoranaiset valheet, propaganda, kielletyt alueet, käsittämättömän hienot nähtävyydet ja niiden kontrasti nälänhätään, vankileireihin ja kontrolliin saavat toivomaan ettei tällaista paikkaa oikeasti olisi olemassa.
Haluan ehdottomasti tutustua Delislen muihinkin kirjoihin, joista on suomenettu Merkintöjä Burmasta sekä Shenzhen (Kokemuksia työskentelystä Kiinassa). Musta-valkoinen sarjakuva toimii erityisen hyvin kun kyseessä on Pjongjang (jotenkin tuntuu, ettei siellä ole värejä lainkaan), mutta varmasti muutenkin.
NÄYTE: (Tämä on tosin englanninkielisestä versiosta.)
Booksy (josta linkkejä lehtiarviohin)
Paula
Olivian Mari
TÄHDET:
+ + + +
