Blogistanian kuopus 2012

ENSIN: Meillä luetaan päivittäin lastenkirjoja, mutta aika harvoin uutuuksia. Nuortenkirjoja luen vähemmän, mutta niitäkin luen. Ongelma tämän kilpailun kannalta on se, että kirjoitan näistä kirjoista vain satunnaisesti blogiini.

EHDOKKAANI:
Hannele Huovi: Ihme juttu!  (3 pistettä)
Jakob Martin Strid: Jättipäärynä, joka kasvoi talon kokoiseksi (2 pistettä)

MUUTA: Jäi todella harmittamaan, että en ole blogannut muutamasta kirjasta, jotka olisivat ansainneet pisteitä tässä. Tämä motivoikoon tekemään niin jatkossa. Ja kukapa tietää, ehkä muut ovat jo äänestäneet niitä.

PALKINTOJEN JAKO: Kisa käydään Saran kirjoissa ja voittaja julkistetaan 3.12 klo20.

Jos olet omituinen
tai sekopää,
arka tai urpo
tai aivan ilman ystävää,
tuhma tai kiltti
tai mitä vaan,
ala silti laulamaan.
Kaikki laulaa tavallaan.

Katso omaan tähteen päin,
olet hyvä juuri näin. 

Hannele Huovi: Ihme juttu!

Erityismainintoja huipuille lastenkirjoille

Jakob Martin Strid: Jättipäärynä, joka kasvoi talon kokoiseksi (2012)
Otava 105s.


LYHYESTI: Tämä oli siis aivan mainio kirja! Huaskasti vinkashtanut. Nauratti ja viihdytti. Tässä riitti katseltavaa ja tarinakin oli sopivan jännittävä. Meidän 7v. oli ehkä jo kohderyhmän yläpäässä, mutta ihan hyvin upposi silti. Suosikkina oli ehdottomasti varapormestari Oksa, joka pihisee raivosta koko ajan.

TOISAALLA: Järjellä ja tunteella - Susa teki tästä tosi kivan postauksen. Sen kautta löysin kirjan, kiitos!

TÄHDET:
+ + + + +





Tuula Kallioniemi: Karoliina ja noidutut tossut (2008)
Otava 80s.

 

LYHYESTI: Aivan mainio löytö tämä Karoliina! Näin paljon meillä ei ole naurettu sitten Eemelin. Karoliina aloittaa eskarin ja opettajille riittääkin haastetta tässä tytössä. Ja ihan vähän tuo tyttö taitaa olla ihastunut Kasperi Paskeriin. En malta odottaa, että pääsemme lukemaan kirjasarjan muitakin osia.

Ainut miinus tulee siitä, että 7+ ikäisille tarkoitetussa kirjassa Karoliina menee eskariin. Ekaluokkailaiselle tämä oli ensin kynnyskysymys, mutta onneksi kirja vei mennessään.

TÄHDET:
+ + + + +

Prinsessan siivet
Teksti: Kaarina Helakisa
Kuvitus: Heli Hieta
Otava 1999

LYHYESTI: Ihastuin tähän jo "vanhaan" kirjaan. Kuningaspari haluaa parantaa prinsessan hinnalla millä hyvänsä. Sitten prinsessalle kasvaa siivet, eivätkä he ole tyytyväisiä. Prinsessa on ihana omapäinen ja vapaa siipineen. Kuvitus on todella kaunis. Tekstiä on kuvakirjaan aika paljon ja se on hyvin kuvailevaa, mutta 7v. jaksoi pysytellä kärryillä kuitenkin. Suosittelen!
TOISAALLA: Löysin arvion myös täältä.

TÄHDET:
+ + + +






Astrid Lindgren: Meidän Marikki

372s WSOY

LYHYESTI: Uskokaa tai älkää, mutta Marikki ei ollut minulle ennestään tuttu! Nyt minun oli mahdollista ihastua häneen yhdessä tyttäreni kanssa. Voi Marikkia! Lukemisesta on jo kauan, mutta edelleen muistellaan miten Marikki ja hänen pikkusiskonsa Liisa joutuvat kaikenlaisiin vaikeuksiin ja seikkailuihin. Tämä sisältää paljon ns.vanhoillista elämää, eli toisin sanoen ajan kuvausta. Muutama kummallinen ruoka olisi voinut olla vähemmän joulupöydänkattauksessa, mutta muuten tuo ei haitannut. Joitain sanoja muuntelin lennosta. Uskonnollisuuden kuvaus on mielestäni aika raikastakin. Minä rakastuin Marikkiin perheineen!

TOISAALLA:
Marikki- fanin eli Lumiomenan yksi Lindgren postaus, jossa myös paljon Marikista.
Myös Susan kirjastosta löytyy arvio.

TÄHDET:
+ + + + (+)

Tittamari Marttinen: Tarinatiikeri (2011)
Tammi  104s.

LYHYESTI: Tyttäreni tykkää kovasti näistä tarinatiikerin lyhyehköistä tarinoista. Niissä seikkailee eläimiä ihan arkisissa tapahtumisissa. Äidin mielestä ne eivät ole mitään erityisen huippuja, mutta soveltuvat iltasaduiksi hyvin - parin kolmen sivun kertomuksia on juuri sopivaa lukea yksi tai useampi sen mukaan miten aikaa on. Kivaa on myös jokaiseen juttuun liitetty runo. Ilmeisesti tätä käytetään oppikirjana esiopituksessa.

TÄHDET:
+ + + +


Olisi hienompaa omistaa näille kirjoille ihan omat postaukset. Kun en kuitenkaan tunnu saavan sitä aikaseksi niin olkoon kuitenkin parempi liputtaa edes tämän verran näille löydöille. Muistuttelen taas, että meillä luetaan koko ajan paljon lastenkirjoja. Nämä ovat tuosta joukosta poimittuja helmiä, tosin keskenään kovin erilaisia.

Kaiken maailman eläinsadut

Kaiken maailman eläinsadut
toim. Katriina Kauppila, kuvitus Matti Pikkujämsä
Suomi 2011
Otava 165s.

MIKSI?: Blogiani seuranneet tietävät minun innostuvat vain harvoista lastenkirjoista. Tämä on ehdottomasti innostumisen arvoinen. Kirja tuli mukaan sattumalta kirjastosta, hienojen eläinkuvien innostamana.

LYHYESTI: Hyvin valikoituja vanhoja ja uusia eläinsatuja upeilla kuvilla.

FIILIS: Tästä kirjasta on nauttinut koko perhe. Eläinsadut ovat olleet sopivan mittaisia - joskus on innostuttu lukemaan useampi, muutama oli pidempi. Jotkut olivat tuttuja (mutta ei liian monet).

Kirjassa on kolme lukua: kansansadut, perinteiset eläinsadut ja aikamme eläinsatuja. Erityisen hauskoja olivat Aisopoksen sadut ja nautin valtavasti myös nykykirjailijoiden saduista. Kirjailjoina näissä mm. Kari Hotakainen, Jukka itkonen, Hannele Huovi ja Eeva Tikka. Kuvia on sopivasti ja ne ovat todella huippuja. Tämä on tuleva klassikko ja iltasatugenren helmi. Haluan ostaa tämän omaan hyllyymme, ihastus on sitä lajia.

TOISAALLA:
Jenni kuvasi kirjan kuvia. Ja täälllä Jennin juttu Hotakaisen sadusta.
Lastenkirjahylly kertoo tämän olevan vastaus lyhyiden satujen huutavaan pulaan. Aamen.
Tässä kohtaa haluan nostaa esiin myös mainion lastenkirjablogin, eli Viivin Värikäs päivä. Käykää ihmeessä kurkkimassa sieltä lastenkirjavinkit!

TÄHDET:
+  +  +  +  +

MUUTA:
Kirjoitan satujen tärkeydestä huomenna Etelä-Saimaassa.

Astrid Lindgren: Eläköön Eemeli

Astrid Lindgren: Eläköön Eemeli
1970, suom. 1973
WSOY 176s.

MIKSI?: Tämä löytyi omasta hyllystä ja itse rakastin Eemeliä pienenä.

LYHYESTI: Eemelin isä huutaa "EEMELI!" niin että koko Kissankulma raikaa. Paitsi, että tässä kirjassa Eeemeli tekee myös mahtavan urotyön.

FIILIS: Meillä ei ole ollut koskaan näin hauskaa minkään iltasatukirjan kanssa. Koko perhe alkoi vaivihkaa kokoontua yhdessä lukemaan tätä iltaisin ja välillä piti ihan väkisin malttaa lopettaa. Ja taisi myös joka ilta kikatuttaa. Tästä ei "koko perheen" -kirja enää parane!

Nämähän ei ole mitään maailman kiltimpiä tai suloisempia tarinoita. Eemeli vetää vahingossa kännit ja se kun Aatu melkein kuolee oli ihan kamalan pelottavaa. Kekseliäisyyden määrä on joka tapauksessa melkoinen ja puu-ukot lisääntyvät verstaassa. Tässä on jonkin verran uskovaista juttua, jotakin se voi häiritä. Uusi käännös olisi myös aivan mahtava juttu, monessa kohtaa huomaa suomennoksen olevan 40 vuotta vanha.

Haluisin lukea tämän heti uudelleen, mutta onneksi on kaksi muutakin osaa: Vaahteranmäen Eemeli ja Eemelin uudet metkut. Näitä ei taida olla juurikaan saatavilla, tosin kaikista kolmesta on otettu yhteispainos nimeltä Eemelin kootut metkut, ja siitä meneillään on  24.painos.

TÄHDET:
+ + + + +

PS. Seliseli, mutta alan pikku hiljaa ymmärtää mistä ruuhkavuodet -termi tulee. Ruuhkaa tuntuu riittävän ja vähän siihen liittyen: Bloggaan myös Lily:ssä työni puolesta torstaisin Oisko tulta?-plastalla, tervetuloa tutustumaan.

Ihme juttu - kirja tekee hyvää!

Hannele Huovi: Ihme juttu!
Kuvitus Karoliina Pertamo
Suomi 2012
Kirjapaja, 47 s.

GENRE: Lasten loru-/ runokirja

MIKSI: Kirsi Kunnas -fanina väittäisin tämän seuraavan hänen jalanjälkiään. Huovin kirjoista olen tykännyt ennenkin - viimeisin ihastus oli Jättityttö ja Pirhonen. Kirjan tuotolla (10%) osallistutaan Yhteisvastuukeräykseen. (Jos et mene just nyt ostamaan kirjaa, niin muista silti osallistua keräykseen.)

FIILIS: Tämä on parasta mitä olen lapsilleni lukenut (liian) pitkään aikaan! Näistä on syntynyt naurua ja jopa omia loruja. Rehellisyyden nimissä minä rakastuin tähän enemmän kuin 6v. mutta kyllä tuo ilolla noita kuuntelee kuitenkin.

Parasta kirjassa on kekseliään kielen lisäksi yllättävät ja yhteiskunnallisetkin aiheet. Porkkaraaste -aiheisessa runossa kerrotaan mitä tarvitaan, että tuo tavallinen herkku saadaan lautaselle: puoli maailmaa se puuha täyttää!  Teemoissa on huomioitu erityisten hyvin myös pojat ja nykyaikaiset jutut. Vai oletteko lukeneet ennen lampaaksi muuttuvasta läppäristä? Tästä löytyy myös uusi virpomisloru, isistä tehty leija, saunatontun löylykoulu sekä hampaita soittava tunteikas haitaristi. Kuvitus on tosi onnistunutta ja kaunista.

LAPSEN KOMMENTTI: "Äiti, lue vielä yksi, jooko? Nää on niin hauskan hassuja!"

SUOSIKKI: Perinteisemmästä laidasta - osa runoa Kaikki laulaa tavallaan:

Jos olet omituinen
tai sekopää,
arka tai urpo
tai aivan ilman ystävää,
tuhma tai kiltti
tai mitä vaan,
ala silti laulamaan.
Kaikki laulaa tavallaan.

Katso omaan tähteen päin,
olet hyvä juuri näin.

MUUTA: Taidan mennä ostamaan näitä useamman varastoon syntymäpäivälahjoiksi annettavaksi.

TÄHDET:
+ + + + +

Lahjavinkit lastenkirjoista

Uskaltaisin väittää, että meillä luetaan lastenkirjoja yli 100 vuodessa. Määrä on nyt vähentynyt, koska luetaan pidempiä kirjoja - toisaalta taas emme enää lue uudestaan samoja niin paljon. Yleinen mielipiteeni kirjastosta haja-ammunnalla löydettävistä lastenkirjoista on jokseenkin tympeä. Monet ovat pettymyksiä, mutta vielä suurempi joukko on sellaisia "ihan ok"-kirjoja, joita en muista lainkaan kirjan sulkemisen jälkeen. Monesti käy niinkin, että tytär innostuu kovasti kirjasta, josta äiti ei. Nyt kun 6v jaksaa jo keskittyä pidempiin kokonaisuuksiin, on ihanaa kun voidaan lukea klassikoita - niitä joita itsekin rakastan. Tällä hetkellä menossa onihana Eemeli, jonka mieheni on saanut joululahjaksi 7-vuotiaana joskus 70-luvulla.

Muutamia poimintoja niistä helmistä, jotka ovat jääneet positiivisinä yllätyksiä mieleen. Ykköspalkinto menee Lumiprinsessa- kirjalle.
Emily Hawkins & Lisa Evans: Lumiprinsessa. 32 sivua.  Suom. 2011 WSOY

Kirja on valtavan kaunis ja yksityiskohtainen taideteos. Sen tarina on myös jännittävä ja perinteisyydessäänkin raikas. Jokaisen prinsessan unelmakirja, josta voit lukea Katjan hienon arvio täältä.

Tykkäsin myös Hannu Hirvonen ja Pia Sakki: Rakastunut krokotiili- kirjasta. (2011 Tammi. 76 sivua.) Teos johdatteli uskomattoman hauskoihin keskusteluihin meidän perheessä. Aiheena on siis rakastuminen ja ihastuminen. R- kirjan on meillä opittu jo kauan sitten ja sen hokeminen ehkä vähän rassasi, mutta toistaalta se alkoin jo jossain kohtaa naurattaakin. Kirja voisi sopia parhaiten varhaisnuorelle. Tästä arvioita ainakin  Katjalla, Paulallaja Turun Sanomissa.

Jättitytöstä ja Pirhosesta kirjoitin täällä ja kirja oli hieno! Hannele Huovi ja Kristiina Louhi ovat pistäneet parastaan.

Omalle tyttärelleni paketoin Grimmin satuaarteista ilmestyneen uuden painoksen. (283 sivua, WSOY) Kirja sisältää monta klassikkosatua ja kuvitus näyttää runsaalta ja kauniilta.

Meillä tykätään myös Tatu ja Patu- ja Veera -kirjoista (huono saatavuus kirjastossa on iso miinus), Minttu- kirjoista, Siiri- kirjoista, Herra Hakkaraisista ja ja. Nyt huomaan, että aika moni kirja kuitenkin ansaitsi maininnan. Muistattehan tämän Peppi Pitkätossun ja Prinsessan vailla valtakuntaa! (Jos klikkaat tämän postauksen tunnistetta lastenkirjat, löydät vanhempia kirjoja ajalta jolloin jaksoin tehdä enemmän lastenkirjoja.)

Unkarilaisia kansansatuja (satuhaaste)

Unkarilaisia kansansatuja
1965. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
256 sivua

MIKSI?: Mieheni rakastaa tätä kirjaa. Enkä kyllä ihmettele miksi. Katjan satuhaaste innosti palaamaan näihin.

LYHYESTI: "Jälleen he suutelivat toisiaan ja elävät vielä tänäänkin, elleivät ole kuolleet."

FIILIS: Nämä ovat aivan hulvattomia klassikoita. Alussa ei voi koskaan tietää minne juttu päättyy. Ihan oikeasti on mahdotonta arvata. Jossain määrin näistä tulee mieleen Liisa Ihmemaassa - mutta siinä minua on joskus turhauttanut se, ettei mikään kerronnallinen sääntö pidä paikkaansa eli missä kohtaa tahansa voi tapahtua mitä tahansa epäloogista. Näissä lukijana kuitenkin nautin yllätyksellisyydestä. Sadut ovat erillaisia ja vaihtelevan mittaisia omia kokonaisuuksia. 

Nämä viihdyttävät, pistävät miettimään, naurattavat, hämmästyttävät ja kauhistuttavat. Mitäpä sitä muuta hyvältä kirjallisuudelta vaatimaankaan?! Satuina mietin, että en taitaisi lukea näitä kaikkia 6v:n kanssa, sen verran arveluttavia jotkut kertomuksista olivat (Vai mitä sanotte iltasadusta nimeltään "Arkkuun pantu poika", "Mustalainen taivaassa ja helvetissä" tai "Kolme hullua"?)  Useassa sadussa esiintyy Jeesus.

MUUTA: Kirja sisältää 43 satua ja niiden sanotaan muistuttavan monia suomalaisia kansansatuja. Itse olen elänyt niin vähän satujen maailmassa, että en tällaisia yhteyksiä osaisi paljoakaan huomioida. 

Nämä ovat tutustumisen arvoisia klassikoita! Suosittelen! Unkarilaisia kansansatuja on julkaistu myös nimellä Puolitoistavuotias kuninkaanpoika (1981). Onko teillä näistä kirjoista kokemuksia?

Finlandia Junior blogikooste + Jättityttö ja Pirhonen

 Kuvassa Finlandia Junior 2011 -ehdokkaat

(paitsi Taivaallinen suurperhe, joka ei ollut vielä ehtinyt meidän kirjastoon.)

1) Hannu Hirvonen – Pia Sakki: Rakastunut krokotiili (Tammi)
Katja

2) Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa, valoa, valoa (Karisto)
Lastenkirjahylly

3) Hannele Huovi – Kristiina Louhi: Jättityttö ja Pirhonen (Tammi)
Lastenkirjahylly

4) Eija Lappalainen – Anne Leinonen: Routasisarukset (WSOY)
Marjis
Morre
Sivukirjasto
Booksy
Kirjavinkit
Zephyr

5) Sisko Latvus: Kaukana omalta maalta (WSOY)
Kirjavinkit
Susa P.

6) Marjatta Levanto – Julia Vuori: Taivaallinen suurperhe (Otava)
Tätä en löytänyt vielä blogeista...

Jos muita arvioita löytyy, niin vinkatkaa! Mitäs arvelette voittajasta?
Yleisesi aiheesta on tähän menessä blogattu jo ainakin näissä:
Grafomania
Karoliina
Valkoinen kirahvi

Hannele Huovi – Kristiina Louhi: Jättityttö ja Pirhonen (Tammi) 32s.

6V. FIILIKSET:
Kirjastossa: "Tää näyttää tositosi kivalta, luetaan heti!"
Lukemisen jälkeen: "Se oli ihanaa kun niistä tuli onnellisia, eikä jättiläisen tarvinut olla enää yksin."

AIKUISEN FIILIS: Kenelle tulee mieleen nimetä lastenkirjan jättiläinen Tyyne Heikkiläksi ja häneen rakastuva mies Pertti Pirhoseksi? Nauratti. Kertomus on muutenkin suloinen tarina erilaisuudesta ja rajoja rikkovasta ystävyydestä. Kuvituksesta löytyy monta hauskaa ja oivaltavaa juttua. Meidän perhe suosittelee!

02 - enemmän kuin kolmesti luettu kirja

Tämä vaatii selitystä. En lähtökohtaisesti lue kirjoja uudelleen. Koskaan. Tiedän, että ihmiset ovat kovin erilaisia tässä. Minä kuulun sinne äärilaitaan, jossa luettu kirja on luettu, eikä siihen ole tarvetta palata. Mahtava kirja ei ehkä ole niin hyvä enää toisella lukemisella, keskinkertaiset pysyvät keskinkertaisina ja huono tuskin alkaa loistaa toistamisella. Vahvan poikkeuksen sääntöön muodostaa lastenkirjat ja runot, sekä jotkut (harvat) klassikot.

Kirjana, jonka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa mainittakoon Milnen alkuperäinen Winnie-the-Pooh. Siitä riittää iloa ja viisautta aina vaan uudelleen.

Lastenkirjasuosikit - NYT

Kun en saa mitään aikuista kirjaa aikaan, niin lastenkirjoista onkin jäänyt kirjoittamatta jo aivan liian kauan - Sonja niistä kyselikin KMMM-kirjoituksen yhteydessä.Meillä käydään läpi todella suuri määrä lastenkirjoja ja vain harvat niistä jäävät mieleen tai kolahtavat (ainakaan hyvällä tavalla). Tässä esiin nostetuista kirjoista voisi kirjoittaa paljon enemmän, mutta nyt vaan mainintoja vinkeiksi. Eli meidän 5-vuotiaan prinsessan suosikkeja (ja äidin) ovat juuri nyt esim.:

Tiina Nopola: Siiri- kirjasarja. Siiri ja söpöt Iso-Otto, Keski-Otto ja Pikku-Otto seikkailevat näissä. Käsittelee paljon pienten ihmissuhteita ja ystävyyttä ja muuta arkista mihin tuon ikäiset törmäävät. Kivat kuvat.

Ursula Jones: Prinsessa vailla valtakuntaa. Tämä on aivan ihana.
Kaikessa perinteisyydessään kokonaisuus pysyy kuvitukseltaan ja tarinaltaan raikkaana. Kirjaa esitteli enemmän ainakin Mari A. - blogissaan.

Katri Tapola: Unilintu ja uljas sankari. Kuvitukseltaan ja tarinaltaan erikoinen - herättää miettimään ja houkuttelee seikkailuun.

Aino Havukainen ja Sami Toivanen: Tatu ja Patu - kirjasarja. Meillä piti ikää tulla tuo 5, että nämä alkoivat upota. Nyt ne ovatkin sitten suursuosikkeja. Näitä on tosi hauska aikuisenkin lukea ja tutkia.

Kirsi Kunnas: Kuka on nähnyt tuulen? Olen kertonut useaan otteeseen Kunnas - faniudestani ja tämä ihanuus saatiin omaan hyllyyn kuten myös Tapahtui Tiitiäisen maassa. Nämä ovat vaan yksinkertaisesti mahtavia ja kuvitukseen on panostettu erityisesti. Näitä jokaisen lapsen PITÄÄ kuulla, sen pitäisi olla lakisääteistä ;)

Hyllystä meiltä löytyy vain vähän kirjallisuutta, mutta Satusaari-kirjasarja on osoittanut erittäin riittoisaksi. laadukkaaksi ja antoisaksi. Siitä kirjoitan joskus paremmalla ajalla lisää.

Antoine De Saint Exupery: Pikku prinssi (pop-up)

Antoine De Saint Exupery: Pikku prinssi (pop-up)
1943 Ranska
60sivua

LYHYESTI: Aivan upea uusintapainos Pikku Prinssistä. Tästä tykkää kaikki lapsesta vaariin. Minun mielestäni pitäisi ainakin tykätä :) Olen itse lukenut kirjan lukemattomia kertoja ja silti tykkään aina yhtä paljon tarinasta. Nyt sain vielä ihastella ihania pop-up kuvia ja leikkiä joidenkin sivujen "vipujen" kanssa. Mahtavuutta! Hieno puoli kirjassa on myös se, että sen hinta on ollut todella alhainen, kannattaa tsekata lähimmästä kirjakaupasta. 

Kirjasta löytyy luukkuja, vipuja ja todella hienoja alkuperäiskuvitusta vastaavia pop-uppeja. Suosittelen!

Tove Jansson: Taikatalvi

Tove Jansson: Taikatalvi
Suomi 1957
121 sivua

MIKSI?: Olen lukenut liian vähän muumeja aikuisena. Aion korjata asian.

LYHYESTI: Muumipeikko herää kesken talviunien ja talvi onkin ihan kamala. Talvesta löytyy myöhemmin puolensa, mutta kevään odotus osoittautuu parhaaksi kaikesta.

 FIILIS: Muumit koukuttaa! Tästä saa niin monia ajatuksen aiheita, lohdutusta, hymyä ja yllätyksiä, että Janssonia pitäisi määrätä reseptillä ihmisille. Tuotantoa riittää moneen vuodenaikaan ja tunnelmaan.

- Miten sinun päästäisesi ovat oppineet lentämään? Muumipeikko kysyi. - No jaa, sanoi Tuu-tikki. - Ei pidä kysellä kaikkea. Ehkä joku haluaa rauhassa säilyttää salaisuutensa. Älä huolehdi niistä, äläkä lumestakaan.

Miten kauhistuttavaa onkaan kun kaikki tuttu on muuttunut toiseksi, aurinko ei näyttädy ja kaikki tutut vaan nukkuvat. Paitsi Pikku Myy, mutta hänkään ei halua muistella kesää. Tuu-Tikki on vähän kummallinen ja paikalle ilmestyvä Hemuli tykkää niin kamalasti talvesta ja nauttii kaikesta ja on niin onnellinen, että hänestä pitäisi hankkiutua eroon. Miten paljon Muumipeikolla lopulta onkaan kerrottavaa kun äiti vihdoin herää ja kaikki hillotkin on syöty.

Mutta sitä ennen:
"Nyt tuli kevät, mutta ei niin kuin hän oli kuvittellut. Sitä ei tarvittu enää vapauttamaan häntä vieraasta, vihamielisestä maailmasta, vaan se seurasi luonnollisena jatkona sitä uutta elämystä, jonka hän oli voittanut omakseen. Hän toivoi pitkää kevättä, jota saisi odottaa niin pitkään kuin suinkin."

Lastenkirja? En oikeasti tiedä minkä ikäistä kohderyhmää Jansson on joskus ajatellut, mutta minä ainakin kuulun siihen.

Kevättä sitten odotellessa. Syksyn pimeydessä ja lumen peittäessä kaiken on joskus vaikea uskoa, että siltä se ajallaansa tulee. Ja tuleeko se niin kuin olin kuvitellut?

Mitkä on teidän suosikkimuumeja?

TÄHDET:
+ + + +

Lastenkirjasunnuntai #12

Ei! Sanoi pieni hirviö

"Ei! Sanoi pieni hirviö" on usean islantilaisen lastenkirjailijan yhteisprojekti vuodelta 2003 (ilmestynyt Suomessa 2010) ja se onkin palkittu kotimaassaan lastenkirjapalkinnolla.

LYHYESTI: Ilkeääkin ilkeämpi Suuri Hirviö kiusaa koko ajan ja tuhoaa kaiken ja varastaa kunnes pieni hirviö uskaltaa sano EI!

LAPSEN KOMMENTTI: "Parasta on se kun ne sopivat ja niistä tulee taas kavereita."

FIILIS: Kirja käsittelee hyvin sitä missä omat rajat menee ja miten pitää puolensa. Pääsee myös puhumaan siitä onko hauskaa jos toinen koko ajan määrää tai kiusottelee ja miltähän pikku hirviöstä tuntuu.

Kuvitus on lastenkirjalle erilainen: aika yksinkertainen ja ehkä vähän synkkä. Mutta sitten kun sovitaan alkaa aurinkokin paistaa. Me tykättiin tästä.

ERITYISTÄ: Tästä on tehty oikein hieno arvostelu Lastenkirjahyllyssä, siellä on myös lisää kuvia kirjasta. Kannattaa kurkata!

MUUTA: Aion pinttyneesti kutsua näitä lastenkirjapostauksia "sunnuntaiksi", vaikka tahti on kovin harvaa.

Lastenkirjasunnuntai #11

Lastenkirjat ovat olleet piiitkällä kesälomalla, mutta josko nyt palaisivat tänne...

Jukka Itkonen: Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja
Suomi 2010
32 sivua
Kuvittanut Matti Pikkujämsä

LYHYESTI: Hauskoja eläinaiheisia runoja, joissa savannilla tömisee ja viidakossa rapisee. Sisältää myös muutaman arvoituksen.

LAPSEN KOMMENTTI: Kirahviruno oli paras!

FIILIS: Tämän lukeminen oli hauskaa:

Haukka haukkaa varpusraukkaa,

vaikkei sitä vihaa.

Haukka vaan on tottunut

syömään raakaa lihaa.

Tai 

Puhveli, puhvelin veli

oli, eli, nautiskeli.

Vettä satoi kaatamalla,

puhveli puun alla 

piileskeli.
Puhveli, puhvelin veli

hekotteli: "ompa kostea keli."

MUUTA: Kirjan kuvitus on yksinkertaisuudessaan suloinen ja ihanan värikäs.

Lastenkirjasunnuntai #10

Mervi Lindman: Urhea pikku Memmuli
Suomi 2005
30 sivua

LYHYESTI: Memmuli on iso tyttö. Päivän pelottavista jutuista hän selviää, mutta yöllä alkaa pelottaa liikaa. Memmulista tulee ihan pieni ja hän pääsee aikamoiselle seikkailulle. Onneksi äiti sanoo lopulta, ettei haittaa vaikka pelottaa.

FIILIS: Tämä on tosi kiva! Kuvat ja tekstit ovat hauskoja, tapahtumat yllättäviä ja sopivasti kummallisia. Tässä kerrotaan fiksusti siitä, että vaikka haluaa olla jo iso, niin joskus voi silti olla pieni ja pelokas. Kuvat on söpöjä, yksityiskohtaisia ja viihdyttäviä.

TEKSTISTÄ:

"Äiti lohduttaa: - Urheaa on juuri se, että uskaltaa vaikka pelottaa. Ja se vasta urheaa onkin, että uskaltaa sanoa, jos pelottaa. Moni iso ihminen ei uskalla."

kirjalista lapsille

Kirjavinkkarit kerää listaa 500 lasten- ja nuortenkirjasta, jotka jokaisen pitäisi elämässään lukea. Voi olla, että olen myöhässä projektiin, joka lanseerattiin jo yli kuukausi sitten. Mutta minulta jäi välistä viimeisin lastenkirjasunnuntaikin, niin olkoon tämä nyt sitten korvaukseksi siitä.

Sääntönä on listata 5 lasten- tai nuortenkirjaa, jotka ovat jollain tapaa tärkeitä - sellaisia, jotka haluaisi jokaisen lapsen/nuoren lukevan. Minun listastani tuli nyt vaan klassikot, koska todella RAKASTAN näitä kirjoja. Eli ei uutta auringon alla, mutta tässä kuitenkin minun kirjani:

1. A.A. Milne:  Winnie The Pooh

2. Astrid Lindgren: Veljeni, Leijonamieli (Todella vaikea valita Lindgrenin kirjoista, mutta kaiken uhallakin valitsen tämän :))

3. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

4. Elina Karjalainen: Uppo-Nalle

5. Antoine de Saint-Exupéry: Pikku prinssi

Jos tekisin listan NUORTEN kirjoista, (jako on hyvin keinotekoinen, mutta halusin jatkaa vielä) niin listalle pääsisivät:

1. Enid Blyton: Viisikko aarresaarella

2. C.S. Lewis: Narnia

3. L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet

4. Louisa M. Alcott: Pikku naisia

5. Tove Jansson: Näkymätön lapsi

Teinikirjallisuus on minusta sitten vielä ihan erikseen, enkä ottanut nyt sitten niitä listoilleni. Paljon lukevilla lapsilla ja nuorilla on varmasti aina ollut ja tulee olemaan se hankaluus, että he löytävät tietyt aikuisten- ja nuortenkirjat liian aikaisin. Listassa kaikki kirjat ovat sellaisia, jotka soisi löydettävän varhain ja joihin voi aina palata.

Lastenkirjasunnuntai #9

Jos minä olisin SINÄ
Teksti: Richard Hamilton
Kuvat: Babette Cole
Suomennos: Raija Viitanen
Englanti 2008
24 sivua

Tästä sunnuntaista alkaa väkisinkin tulla maanantai. Äitienpäivän tienoilla vähän isistäkin:

LYHYESTI: Tytär ja isä leikkivät ajatusleikkiä siitä, jos he vaihtaisivat osia niin miltä elämä sitten näyttäisikään.

LAPSEN KOMMENTTI: No kun se työntää isiä rattaissa ja isillä on mekko. Eihän niin voi tehdä! (hihtystä) Tässä lempisivu:

"Ei ikinä" älähti isä, 

"että uloskin moiset hörhelöt yllä? 

Naapurit nauruun tikahtuu kyllä."

FIILIS: Tämä on meistä molemmista tosi hauska. Kirjan lukee varsin nopeasti ja se naurattaa. Tämän kanssa pääsee myös puhumaan siitä, mitkä on aikuisen ja lapsen velvollisuuksia,vastuita ja vapauksia. Kirjassa toki leikitellään varsin vahvoilla sukupuolirooleilla, mutta meidän perheessä nämä roolit myös pitävät paikkansa.
Suomennos on riimitetty laadukkaasti. Sanaleikki on hauska ja lopussa se tulee selkeimmin:

"Unelmapäivä!" Isä huokaa. 

Ei tarvitse siivota, laittaa ruokaa. 

Loistoidea - kiinni veti! 

Vaihdetaan osia vaikka heti!"
Tytti katsoi isäänsä. 

Hän sanoi: "Isä, jos minä olisin sinä ja sinä olisit minä... 

taitaisin mieluummin olla minä!"

lastenkirja (maanantai) #6

Nyt jäi lastenkirja viime viikolta väliin. Mini-arvosteluvinkkinä lohdutukseksi seuraava:

 Julia Donaldson: Oiva sintti (Englanti 2009)

Kuvat :  Axel Scheffler  

Suomennos: Tittamari Marttinen

LYHYESTI: Kala on aina myöhässä koulusta ja keksii mitä hurjimipia selityksiä myöhästelylleen. Ja niin seuraa perinteinen "poika, joka huusi sutta" - tarina. 

MUUTA: Riimit on hassuja, suomennos toimii. Kuvat ovat perinteisiä, mutta niitä jaksaa katsella.

ERITYISTÄ: Tämä on hassu kirja kun olen kuullut muidenkin vanhempien tykkäävän tästä, mutta lapset ei niinkään innostu. Mutta suosittelen silti.