KeSäKeSä- postauksessa tuli selväksi, etten ole ihmeemmin kesäihminen. Sellaista sanoo ääneen vain aroin mielin. Nyt kerrottakoon, etten ole myöskään eläinihminen (Voih!). Ainoat kotieläimet, jotka minulla oli lapsena oli kalat. Ja kissa vähän aikaa, mutta sille tulin allergiseksi. Nyt lupailin tyttärelleni pupua ja sitä odotellessa meille on muuttanut hamsteri!
Varsin hauska otus! Kysyin tosin ensin, että onko se hiiri? No muutaman google-haun ja tutustumispäivän jälkeen meillä on ollut ihan mukavaa. Eläinkaupasta ostin tosi hienon pallon, josta tuli heti mieleen Bolt-elokuva. Eli hamsteri pääsee ulkoilemaan ja urheilemaan häkin ulkopuolelle turvallisesti omassa pallossaan!
Oi ja voi! Minulle eläimet ovat kaikki kaikessa. Tyttäremme allergian ilmettyä jouduimme luopumaan koriasta ja kotimme oli kuin kuollut ilman koiraa. Onneksi löysimme rodun, joka kävi Merille kun hän oli toisella kymmenellä. Sitä enen meillä oli kilpikonna ja hamsteri. Nyt Merillä on omassa kodissaan kääpiövillakoira,pieni käärmevauva ja lisko.
VastaaPoistaMinun juttuni ovat issikat eli Islannin hevoset ja koirat.
Joku sanoi, että ellei tunne myötätuntoa eläimiä kohtaan, sitä ei voi opetella, sillä se on sisäsyntyistä. Mika Waltari oli mm. suuri eläinten ystävä ja minulle taas kirjailijoista suurin. Näin se menee.
Teidän hamsteri on muuten ihan samannäköinen kuin oli meidän Hansu.
Ehkä sinussa on toivoa;-)
Haluaisin ajatella että aina on toivoa :)
VastaaPoistaKyllä minä tunnen myötätuntoa eläimiä kohtaan. Mutta silloin kun ihmiset kohtelevat koiriaan paremmin kuin lapsiaan, minulta menee hermo.
Käyn muuten kerran viikossa ratsastamassa Islanninhevosella =D se on IHANA <3