Yhdysvallat 2011
240 sivua
Kindle edition for iPhone
MIKSI: Joskus vähän sattumaltakin bonggaa jonkun uutuusilmiön. Tästä kohistiin tammikuun uutuutena jenkkikirjallisuus- ja blogimaailmassa.
LYHYESTI: Kun miehet ovat kaukana sodassa ja naiset ja lapset keskenään kotona, tapahtuu kaikenlaista.
FIILIS: Aika harvojen suomalaisnaisten miehet lähtevät esim. rauhanturvaajiksi (useammin kai on laiva- tai työmatkaleskiä?). Yhdysvalloissa satojen tuhansien sotilaiden vaimot ja lapset asuvat omissa military base- yhteisöissä sillä välin kun miehet ovat vuoden komennuksella Irakissa tai Afkanistanissa. Sitten he palaavat ja valmistautuvat lähtemään uudelleen. Novellikokoelma on sijoitettu yhteen tällaiseen kotirintamayhteisöön: Fort Hoodiin Texasissa.
Itse tunnen muutaman sotilaan vaimon, joten tiesin ehkä hitusen siitä mistä kirjassa on kyse. Kirja ei ole minusta mitenkään sotaa puolustava eikä sitä kritisoiva, vaan tässä keskityttään parisuhteisiin ja perheisiin erityisessä ympäristössä. (Itse suhtaudun varsin kriittisesti Yhdysvaltojen ulkopoliittisiin ratkaisuihin Bushin toimikaudella, mutta kirja ei lainkaan edellytä puolen ottamista suuntaan tai toiseen.) Aiheet ovat sinällään tavallisia: miten pelätään tuleeko toinen koskaan enää kotiin ja missä kunnossa, miten lapset oppivat kävelemään ilman että isä näkee, kuinka yksinäisyys ajaa toisen syliin, kuinka sodan tapahtumia ei voi jättää komennukselle.
Tässä videossa kirjailija itse kertoo kirjastaan:
Yhdeksän erillistä tarinaa ovat kipeitä, suoria ja kaunistelemattomia. Ne osaavat kuitenkin yllättää ja jättävät tilaa lukijan tulkinnoille. Lukija pääsee välittömästi mukaan päähenkilön elämään ja samaistuu: ikävä, mustasukkaisuus, väärinkäsitykset, muuttuminen, pelot - nuo kaikki ovat varsin universaaleja tuntemuksia parisuhteessa. Novellien loput jäävät ehkä liiankin avoimeksi (vaadin tietää mitä heille sitten tapahtui!), mutta toisaalta on aina positiivista kun toivoo että tarina olisi vielä jatkunut.
MUUTA: Eivät nämä ole Munroa, mutta suosittelen silti. Omassa lajissaan lupaava esikoisteos. Kirjailija on itse asunut Fort Hoodissa ja on siis sotilaan vaimo. Kirjailijan tyylikkäille kotisivuille tästä. Siellä on myös kuvia oikeasta Fort Hoodista, joka on varsin erikoinen paikka.
TÄHDET:
+ + + +
Onkohan tämä kuitenkin liian "amerikkalainen" kirja menestyäkseen kotimaansa ulkopuolella? Kiinnostuitko?
Tuntuu, että tämä olisi oikeastikin kiinnostavaa lukea. Sekä aihe että siihen kuuluva "pakotettu" yhteisöllisyys kiinnostavat monestakin syystä. Kiitos siis tästä arviosta! On aina virkistävää lukea kirjoista, joita kukaan muu ei ole blogiinsa tuonut (vähän samaan tapaan kuin se 19th Wife aikanaan).
VastaaPoistalumiomena - tuo pakotettu yhteisöllisyys on hyvä termi tähän: toisaalta naisista on tosi paljon tukea toisilleen kun miehet ovat poissa ja he ymmärtävät toisiaan. Sitten kun jotain ikävää tapahtuu niin onkin hankalampaa olla tuollaisessa yhtisössä ja parkkeerata leskille osoitettuu parkkiruutuun...
VastaaPoistaKiinnostuin! Valitettavasti ainakaan pk-seudun helmet-tietokannasta ei tuota kirjaa löytynyt :(. Kiinnostaa toisaalta juuri tuo yhteiskunnallinen tilanne, jolle ei Suomesta löydy vastinetta, siis nuo sotalesket ja vielä omaan "kasarmiinsa" suljettuina. Vielä enemmän juuri nyt houkuttelisi joku tuon tyyppinen ihmissuhdekuvaus, johon liittyy kaipausta, mustasukkaisuutta ym., mitä kuvailit kirjassa olevan.
VastaaPoista- Pienen mökin emäntä