Yleensä on niin, että kirjan jättää kesken siksi, että se on huono. Joskus käy kuitenkin toisin - kirja voi tavallaan unohtua tai sitten se ei vaan sovi fiilikseen. Minun on nyt tunnustettava, että olen jättänyt monien suosikkikirjoja kesken. Yksi syy on myös se, että niistä on kirjoitettu niin paljon jo valmiiksi.
Mutta siis, kai minun on vaan saatava tämä sanottua: Luin
Rouva Agathen rakkautta yli 100 sivua. Uskon, että se olisi ollut antoisa kirja, mutta lopulta en sitten jaksanutkaan uppoutua tähän aikuisten satuun. Toinen kirja, jota luin yli 100 sivua oli kovasti kehuttu
Tyrskyt, mutta sen hitauteen ja masentavuuteen väsähdin. Innostuin siitä aina kun jatkoin lukemista, mutta sitten en vaan enää jatkanut. Ja sitten:
Oi ihana toukokuu oli NIIN yltiöpositiivinen heti alkuun, että en vaan voinut lukea sitä. Sen täytyy sopia kesähelteelle ja ihanaan lomatunnelmaan.
Lopputulos: näiden kirjojen kohdalla en ottaisi minusta mallia vaan innostaisin tutustumaan niihin minusta huolimatta.
Tämän kirjan osalta luottaisin ehdottomasti arvostamani bloggarin Lumiomenan arvioon, jonka voit lukea
tästä. Kirjastoon palauttaminen harmittaa tämän kohdalla eniten, mutta ehkä kirjan aika on toiste.
Tyrkyt valittiin heinäkuussa Olivian
"jos on aikaa vain yhteen kirjaan" ja myös esim.
K-blogin Jenni tykkäsi tästä.
Marjis (monien muiden lisäksi) suosittelee tätä kesäkirjaksi ja ehkä minäkin palaan tähän riippumatossa joskus.
Kaikki ei vaan aina toimi! :) Itse en ole näistä mitään lukenut, mutta Tyrskyt kyllä kiinnostaa.
VastaaPoistaKiitos muistutuksesta, mun on myös ollut tarkoitus listata keskenjääneitä!
Ihania tunnustuksia. :)
VastaaPoistaMinäkin tulin sanomaan, että ihania tunnustuksia! :) Minun tunnustukseni on Sofi Oksasen Stalinin lehmät (siksi en uskalla Puhdistusta kovin äkkiä yrittääkään lukea) ja Niko Kazantzakiksen Kerro minulle Zorbas jota luin jo yli puoleen väliin, mutta ei niin ei. Näin kai joskus, sille ei voi mitään :)
VastaaPoistaKiva postaus ja tiedän tunteen! Pitäisipä joskus tehdä itsekin tällainen!
VastaaPoistaMinullekin käy aina välillä niin, että kirja ei vaan sovi tunnelmaan. Ainahan niille voi antaa myöhemmin uuden mahdollisuuden!
VastaaPoistaKiitti kaverit, mä ajattelin et mitä jos kukaan ei halua enää käydä mun blogissa kun tämmösiä kirjoja en saanut luettua ;) Ja ihan kun joku lukija olisi kadonnutkin: mun mielestä teitä oli eilen 63 ja tänän 62... no, ei mahda minkään - Onneksi te ainakin olette täällä! ja kyllä muo kiinnostaa aina kuulla myös siitä kirjasta joka ei uponnut.
VastaaPoistaOnko Batesin kirja uusi suomennos? Minulla on hyllyssä Oi ihana toukokuu vuodelta 1959ja tosiaan palaan siihen aina toistamiseen. Sen on kääntänyt S. Laitinen. Tarinahan tuli televisiosarjanakin joskus ammoisina aikoina ja mielestäni oli vielä kirjaa yltiöpositiivisempi.
VastaaPoistaTotta, joskus joku yleisestikin hyväksi todettu kirja ei vaan nappaa. Minulle kävi niin Nadeem Aslamin Elävältä haudattujen kohdalla. Luin kyllä kirjan loppuun ja tunnistin kaikki sen ansiot, mutta en vain pitänyt kirjasta ja piste.
VastaaPoistaTuo Oi ihana toukokuu on nimensä mukaisesti ihana kirja. Se kannattaa lukea uudelleen joskus kevätkesällä ;)
Kiva, että linkitit, vaikkei Rouva Agathen rakkaus ollutkaan sinua varten ainakaan nyt.
Kirsti - minun ymmärtääkseni tämä on suomenettu 2006. En muuten ymmärtänytkään, että tämä on näin vanha kirja kun tuo tv-sarjakin on minulle ihan vieras. Vuosiluku olisi tässä tapauksessa tuonut kyllä vähän perspektiiviä lukemiseen.
VastaaPoistaLumiomena - näin se vaan on. Useimmiten minulla taitaa liittyä juuri tuohon tunnelmaan kuitenkin näiden kirjojen kohdalla, joista muut on pitäneet. Joskus toki ei vaan iske muista syistä. Saa nähdä tuleeko näihin palattua...
Mulla on aikeissa lukea Tyrskyt uudelleen, sillä haluan tietää, oliko se todella niin ihmeellinen kuin luulen (luin sen surullisessa mielentilassa). Toivon että se on, niin voin virittäytyä sen avulla odottamaan Gallayn uutta suomennosta, joka ilmestyy käsittääkseni maaliskuussa.
VastaaPoistaOi ihana toukokuu on ehdottomasti kesäkirja. Olen lukenut sitä juuri riippumatossa ja vielä mökillä, ja suuri osa kirjan viehätyksestä perustui juuri lukutilanteeseen. Lukutilanteen vaikutus pitäisi muuten muistaa useammin, koska usein tulee hylättyä hyviäkin kirjoja, koska ne eivät ole vain sopineet silloiseen tilanteeseen. Pitäisi muistaa ne sitten toisessa tilanteessa, mutta yleensä silloin on jo keksinyt 47 uutta pakko lukea tämä heti -kirjaa...
Jenni - itsellänikin on tuo, että harvoin tulee sitten kuitenkaan palattua kirjaan, vaikka se olisi miten hyvä, jos se on kerran jäänyt kesken. Se siirtyy mielessä ikään kuin "luettu" pinoon ja minä TODELLA harvoin palaan sinne. Kun tosiaan sitten odottaa jo ne kymmenet muut jonossa... No tuon Oi ihanan toukokuun ehkä kuitenkin säästän sinne riippumattoon :)
VastaaPoista