13. maaliskuuta 2010

Anna Gavalda: Lohduttaja

Anna Gavalda: Lohduttaja
(Ranska 2009)
621sivua

Tämän kirjan kanssa käy niin, että ohjaan teidät muiden arvioihin. Uskon näiden luotettavien lähteiden perusteella, että kirja voi olla oikein hyvä lukukokemus. Itse en kuitenkaan pysty sitä lukemaan ainakaan nyt. Kun olen lukenut toisten arvioita, tunnistan oman ongelmani kirjan kanssa. Mutta en pääse siitä yli. Eli kirjan alku on järkyttävän huono. Ensimmäiset 5 sivua on täynnä pelkkää tajunnanvirtaa. Tämän olisin voinut jotenkin kestää. Mutta myös alun jatko on sietämätöntä ja täynnä ... -merkkejä. En tiedä kuinka pitkään, koska kärsivällisyyteni riitti ainostaan sivulle 36.

LUKUNÄYTE: s.21. "Mathilde... Pikkuinen tyttö, jonka kesyttäminen on ollut kiven alla... Kiven alla... Luoja, miten hän olikaan taas kasvanut. Onneksi meillä oli vielä Snoopy... "Onko jo parempi olo?" "

LOPPUTULOS: Huomasin tuntevani erittäin voimakkaita negatiivisiä tunteita ... -merkkiä kohtaan (vaikka itsekin käytän sitä silloin tällöin... Haluan lopettaa!). Ehkä tämä selittyy jollain traumalla. Toinen syy voi olla, että kirjan päähenkilö on itseään etsivä, elämältään hukassa oleva mies. Huomaan kestäväni hukassa olevia naisia huomattavasti paremmin, niin kirjallisuudessa kuin elämässäkin. Herättihän tämän kirjan ensi sivut siis varsin paljon, riittää taas terapeutille puhuttavaa ;)


KIELENHUOLLON TEORIA:
1.11. Kolme pistettä…
 Kolmea pistettä käytetään virkkeen lopussa yleensä kaunokirjallisuudessa kertomatta tai kesken jätetyn merkkinä tapauksissa, joissa jätetään lukijan pääteltäväksi, mitä kyseisessä kohdassa voisi tapahtua. Lukija voi itse jatkaa mielikuvituksensa varassa ja kuvitella jatkon.


ARVIOITA KIRJASTA:
Kirjavinkit
Kirsi Pihan lukupiirissä keskustelua kirjasta
Savon Sanomat
Keskisuomalainen
Leena Lumi

Ja ei voi olla totta - nyt löysinkin vielä Kirjapedon -postauksen, joka on varsin identtinen omani kanssa. Oh well, ainakin löysin siis kohtalontoverin.

Lopetettakoon tämä sekava postaus nyt siihen toteamukseen, että luin Gavaldan "Viiniä keittiössä" silloin joskus kun siitä vaahdottiin, taisi olla 2002. Se oli minusta ihan ok, mutta en ihan ymmärtänyt suurta julkisuutta ja suosiota.

7 kommenttia:

  1. Hehheh, nauratti! Muutama reipas ja sitkeä ihminen joka on päässyt Lohduttajassa viimeiseen kolmannekseen joka tapahtuu Ranskan maaseudulla on ymmärtänyt tällöin kirjan viehätyksen. Mutta minun on kyllä vaikea ymmärtää, miten suuri massa on jaksanut tarpoa yli puolenvälin tuossa pistesuossa! Myyntiluvut ilmeisesti ovat ainakin Ranskassa valtaisat ja kirjaa on käännetty usealle kielelle. Hmm.

    VastaaPoista
  2. =D aamen kommentiisi. En ymmärrä minäkään suosiota. Ja varsin hauska sattuma - ei vaan ollut sattunut silmään tuo sinun kirjoituksesi tästä kirjasta. Oma postaus olisi varmasti jäänyt tekemättä jos olisin lukenut sen ensin.

    Mutta kyllä kun Savon sanomien arviota lukee, niin tuntuu ettei kyseessä voi millään olla sama kirja:
    "Gavalda on intertekstuaalinen olematta teeskentelevä, filosofisen tarkkanäköinen olematta akateeminen, sujuva luettava aliarvioimatta lukijaa." joo-o...

    VastaaPoista
  3. Anni, minä valitsin tämän kirjan lukijoitani ajatellen.Minäkin inhosin sitä hukassa olevaa miestä, ja jos sattumalta luit 'kirjaelämykseni' tarkkaan, huomaat kohdan, jossa raivoni pursuaa miltei yli, mutta sain itseni koottua;-) Hukassa olevat naiset ovat paljon, paljon kiinnostavampia...

    Minulle on nyt kerrottu, että Gavalda on hyvin suosittu ja otin ns. lusikan kauniisti käteen. Kirja muten petrasi loppua kohden, mutta ei kirjan päähenkilö siltikiään kerännyt synmpatioitani.

    Ehkä tein tänään tragisen virheen kun liityin lukijaksesi, sillä nyt olen koukussa katsomaan, kun 'et ymmärrä' kirjoja, joita minä olen tarjoillut lukijoilleni elämyksenä;-) Mutta: Lue sitten tarkkaan, sillä olen luvannut, että en tarjoa 'kirjakidutksia' vaan 'kirjaelämyksiä'. Kauhulla katson tuota pinoa pöydälläni ja tiedän jo etukäteen, mistä älähdät;-) Minut tuntevat henkilöt, sanovat heti huomaavansa, jos minulla on kirjassa ollut joku 'ongelma'. Olkoon se nyt vaikka tyhjänpäiväisyys.

    VastaaPoista
  4. Tervetuloa! =D Sehän on parasta kun herää keskustelua (tai blogin saa pois lukulistaltaan =))

    Kirja-elämys on tosiaan hyvä sana. Ja joskus kannattaa nähdä paljonkin vaivaa kirjan eteen. Tämä ei minusta ollut sellainen...

    Minä jään innolla odottamaan lukupinosi hupenemista, sittenhän nähdään osuuko arvailut oikeaan!

    VastaaPoista
  5. Ei tämä huono ollut! Paras Gavalda kyllä edelleen ensimmäinen, Kunpa joku odottaisi minua jossakin.

    Minttu

    (eilinen anonyymi)

    VastaaPoista
  6. Hahaa, meitä on siis muitakin! Unohdin, että muakin kiukuttivat ne pistejonot... Mutta enemmän kuitenkin ne ellipsirakenteet. :D

    Ja itse sain kirjan luettua hampaat irvessä vain siksi, että olin jo kuukausia ollut aakkoshaasteessa G-kirjaimessa ja joku G oli pakko lukea. ;)

    VastaaPoista
  7. sinun täytyy lukea Gavaldan Kimpassa niin ymmärrät miksi Anna Gavaldasta taannoin hehkutettiin. :)

    VastaaPoista