(Ruotsi 2008)
685sivua
takakannen mukaan kyseessä on trilleri
LYHYESTI: Ruotsissa tapetaan läjä ruotsalaisia vanhuksia ja jotenkin tähän saadaan sotekettua kiinalaiset siirtolaistyöntekijät sadan vuoden takaa, polittiikkaa ja Afrikka.
FIILIS: Kirja oli surkea pettymys. Se on aivan liian pitkä ja se on jaettu aivan liian moneen osaan. Tarina ei kulje mitenkään sujuvasti, tarinat yhdistyy tökerösti, henkilöt jäävät ihan irrallisiksi, monenlaista viritetään ties mihin suuntaan, mutta lukijalle ei jää mitään käteen. Lisäksi päähenkilö Birgitta on tosi vastenmielinen ääliö.(Okei, mä nyt ehkä vähän liioittelen, mutta suututtaa lukea noin monta sivua toivoen, että kyl tää varmaan vielä tästä - ja ei, ei se vaan korjaannu.)
MUUTA: Ehkä jos on Kiina-fani voi tykätä tämän osista. Tai siis toivon niin, koska ostin tämän kiinaa opiskelevalle ja siellä oleskelleelle anopille joululahjaksi. Pyydän tätä nyt kuitenkin varmuuden vuoksi julkisesti anteeksi. Lisäksi Pyhä Lupaus: aion tästä eteenpäin esilukea kaikki kirjat joita harkitsen antavani lahjaksi.
TÄHDET:
+ +
(eli really, don´t bother)
Mä luin Leopardin silmän, joka on (kuulemma) Mankellin omaelämäkerrallinen teos. Se oli eka Mankell, ja kirjotus oli tosi hyvää, jätkä osaa kirjottaa, mut jotenkin multa jäi uupumaan koko pointti. Se oli vaan tarina muitten joukossa eikä siinä oikee ollu mitään, no mitään. Ja ajattelin et tää vois olla mielenkiintonen, mut hei kiitti ku säästit multa tämänkin vaivan :/ Ite tuntuu lukeneen niin monta "turhaa", sellasen joka ei erotu massasta, on vaan läpäläpäläpinää eikä edes kirjotettu mitenkään loisteliaasti, ja oon koittanu ihmisille sanoa että se ja se on ajanhaaskausta, mut eihän ne mua usko :D
VastaaPoistano mun päivän hyvä työ on tehty =) mä oon ihan samaa mieltä: maailmassa on NIIN paljon hyviä kirjoja, että turha tuhlata aikaansa huonoihin. Ja kuvauksesi tuosta leopardin silmin - kirjasta kuulostaa varsin samalta kuin oma arvioni kiinalaisesta. ääh, ehkä pitää siirtyä niihin wallandereihin ku niitä kehutaan tai ihan vaan jättää koko Mankell rauhaan...
VastaaPoistamukava kun tulit lukijaksi tänne!
Mä ajattelin et vois laittaa blogiinkin sellasen laatikon että Ajanhaaskausta, ja sitte luetella siihen kaikki mitkä on omasta mielestä ollu - no, ajanhaaskausta :)
VastaaPoistaMulla on ilmeisesti joku antidekkarimieli kun emmä oikeen ymmärrä niitä hehkutuksia. Esimerkiks Cornwellin Scarpetta-sarja, sitä on hehkutettu ja hehkutettu enkä mä vaan nää niissä sitä hehkutuksen aihetta. Siis onhan se ihan mielenkiintosta kun on patologin näkökulma rikosten ratkasussa mut mun mielestä ne on loppujen lopuks melko pinnallisia ja ne loppuu ihan tyhmästi(?). Siks mä ajattelin kokeilla dekkari/jännärihyllystä seuraavaks Rei Shimuraa, jos siinä olis jotain uutta ja virkistävää. Ja sitte oon ihastunu Stephanie Plum -kirjoihin (kirjailija Janet Evanovich) ehkä eniten siks kun niitä on mukava lukea englanniks. Harmi ettei kakkososaa ollu niin joudun lukemaan sen suomeks. Mut se on jotenkin poikkeava sarja sellasesta normidekkarista. Se kertoo rahankipeästä naisesta joka alkaa bounty hunteriks (en tie oikeesti mikä se on suomeks: palkkionmetsästäjä?) ja sitte sille sattuu kaikkea hauskaa, ja ehkä vähemmän hauskaa mut hyvin kirjotettu.
mä en oo kans kummonenkaan dekkarifani, enkä siksi pysty niistä kauheesti puhumaan. Scarpettaa olen lukenut sen yhden ainon eli ekan kirjan ja se oli ihan kamalan huono. Täytyykin tsekata toi Evanovich! Hyviä on tosi harvassa ja osa täytyy lukea vaan siksi, että tietää mistä puhutaan. VÄlillä on kiva lomailla "oikeista kirjoista" dekkareiden parissa... Larssonit olit tosi jees ja sit esim. pari ekaa osaa semmosta vankilapappi sarjaa oli ihan ok (Helena von Zweigbergk)
VastaaPoista