Yhdysvallat / Kanada (suom.2003)
315 sivua, Otava
MIKSI?: En ole lukenut yhtään Shieldsiä. Tämän ostin joskus ruotsiksi, enkä saanut luetuksi .
LYHYESTI: Rikki mennyt onnen ikkunaruutu ja muuttunut ilmanala.
" Mutta jos lukisit romaaneja, et varmaan olisi noin ikävystyttävä ihminen."
FIILIS: Jännittävää tutustua kirjailijaan, jonka laajaa tuotantoa niin moni kirjabloggarikin rakastaa. Onneksi pidin tästä kovasti moneltakin osin. Kuten olen antanut itselleni kertoa ja nyttemmin todeta: Shields on parhaimmillaan pienten yksityiskohtien ja arjen kuvaajana. Välillä huokaisin ihastuksesta kirjailijan taidoille sanoittaa huomioita todellisuudesta ja ihmissuhteista.
Kirja tapahtuu pääasiallisesta äidin, 44-vuotiaan Reta Wintersin pään sisällä. Kuulemme hänen ajatuksiaan ympäröivästä todellisuudesta. Reta on kääntäjä ja menestynyt esikoiskirjailija, lääkärin vaimo ja kolmen tyttären onnellinen äiti. Kaikki on ollut ihan hyvin kunnes perheen vanhin tytär 19-vuotias Norah keskeyttää opintonsa ja löytyy kerjäämästä suurkaupungin kadunkulmasta kaulassaan lappu, jossa lukee hyvyys.
Norahin tarina on mielenkiintoinen. Miksi tyttö, jolla on kaikki mahdollisuudet edessään, valitsee kerjäämisen ja vaikenemisen? Mikä on mennyt pieleen perheessä tai ympäröivässä yhteiskunnassa? Reta löytää useita vastauksia ja silti mikään niistä ei tyydytä häntä. Elämä jatkuu vaikka kaikki täytyy kohdata Norahin valinnan kautta. Siitä näkökulmasta onneen tulee väistämättä säröjä. Huomaan lukeneeni paljon kirjoja, joissa on useita kertoja näkökulmia. Virkistävää lukea Retasta, jonka pään sisälle pääsi niin kokonaisvaltaisesti.
Shilds muistuttaa Munroa, vaikkakin on kiltimpi (ja minä taidan pitää tylymmästä). Antakaa nyt anteeksi, mutta jonkin sortin jaarittelu hetkittäin pitkästytti minua. En ihan ymmärtänyt miksi Retan kirjoittamaa romaania piti pohdiskella niin pitkästi? Ja kaiken sanotun jälkeen loppu oli liian helppo. Höh.
Valtavan viehättävää oli lukujen nimet: sitten, joka tapauksessa, tässä, no niin, muutoin, yhtään, mitä tahansa jne. Reta tuntuu rupatelleensa minulle koko elämänsä ja häneen olikin kiinnostavaa tutustua. Keski-ikää odotellessa...
TÄHDET:
+ + + +
Anni, Shields on heikoimmillaan hieman jaarittelavan 'boring', parhaimmillaan säkenöivä näkijä. Olen lukeut häneltä paljon, mutta pidän eniten Kivipäiväkirjoista sekä Larryn juhlista.
VastaaPoistaEllei on erikoinen tarina ja siitä minä pidin.
Kiva, että tartuit Shieldsiin ja että kuitenkin pidit kirjasta, vaikka se paikoin pitkästytti. :)
VastaaPoistaMinä rakastan Shieldsin kirjoja, mutta Ellei on niistä ehkä heikoin. Luin Ellein matkalukemisena Lontoossa kesällä 2003 ja ehkä ajankohta oli väärä tai jotain, mutta kirjasta ei jäänyt mieleeni kovinkaan paljon - toisin kuin suurimmasta osasta muita Shieldsin teoksia. Mutta hieno tämäkin on.
Ai no hei kiva juttu että näin kun minä pelkäsin että tämä oli paras Shields! Ja Leenan kanssa taidetaan olla samoilla linjoilla tämän kanssa-
VastaaPoistaEhkäpä luen muutakin siis häneltä :) Ja Katjaa ajattelin tätä lukiessa paljon kun olet niin monesti kertonut tästä kovin pitäväsi :)
Kiva, kun ajattelit. Pidän - tai rakastan - mutta en tätä kirjaa. Aion muuten huomenna tehdä ystävänpäiväpostauksen suurimmasta Shields-suosikistani. Siksikin oli tosi hauskaa, kun blogini sivupalkissa suosikkiblogieni joukosta pomppasi Shieldsin nimi esiin. ;)
VastaaPoistaTämä on myös minun toistaiseksi ainoa Shieldsiltä lukemani kirja. Pidin kovasti tästäkin, mutta ilahduttavaa lukea edellisistä kommenteista, että muut ovat vielä parempia!
VastaaPoistaTuulia - hauska sattuma! ehkäpä siis joskus lisää Shieldsiä?
VastaaPoistaja Katja, pitääkin tulla katsomaan tuota ystävänpäiväjuttua, kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaMinulla on Shields vielä lukematta, ehkäpä aloitan sitten tästä;)
VastaaPoistaTämä oli minunkin ensimmäinen Shieldsini kaksi vuotta sitten. Tykästyin kovasti, ja sen jälkeen olen kokenut kirjailijan parissa monia hienoja hetkiä. Oli kiva lukea tämä juttu, kun muistikuvat kirjasta alkavat jo vähän sumentua. En oikein osaa asettaa Shieldsin teoksia paremmuusjärjestykseen, mutta on tämä mielestäni ainakin vahvaa keskitasoa. Munrolta olen lukenut vasta yhden kirjan, ja sen perusteella sanoisin, että Shields on enemmän minun juttuni.
VastaaPoistaShields on lempikirjailijoitani vain kahden luetun teoksen perusteella (Rakkauden tasavalta ja Pikkuseikkoja). Muutaman upean novellin olen myös lukaissut.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että Munro on samantyylinen, mutta tylympi. Munroa olen lukenut vielä vähemmän, mutta pidän hänestäkin ihan tosi paljon. Ehkä tällä vähällä kokemuksella kuitenkin vähän vielä enemmän Shieldsistä. Anne Tyler on myös samantyylinen, taitava kirjoittaja, mutta Shields on jotenkin herttaisempi.
Molempien Shieldsieni kohdalla on aluksi ollut vähän vaikea päästä kirjan imuun mukaan, mutta niiden loputtua olen ollut lumoutunut ja jäänyt ikävöimään henkilöhahmoja ympäristöineen todella paljon.
Hei vaan! Tulin moikkaamaan ja lähetän sinulle aurinkoisia terveisiä, kun se mollukka aina välillä pilkistelee :)
VastaaPoistaOlen käynyt blogissasi vanhasta vuodatuksen blogistani, mutta nyt sitten siirryin tänne blogspotiin.
Mä olen lukenut Carol Shieldsin Jane Austen-kirjan ja tykkäsin kyllä kovasti, tämä opus on kyllä aivan outo, joten veikeää oli lukea bloggauksesi :)
mä oon kuvitellut vastanneeni näihin kommenteihin, mutta enpä sitten olekaan. noh -
VastaaPoistaSanna, hauskaa että jollain muullakin on vielä korkkaamatta :D
Pekka - mukava kun jaoit kokemuksesi. Jännä juttu kun itse tykkään kuitenkin enenmmän Munrosta, mutta tosiaan tämä oli nyt vaan yksi kokemus.
Karoliina - Taylor tietysti! Mietinkin, että joku tästä puuttuu. Mutta Tayloria olen lukenut tosi vähän myös. Näistä suosikkini on toistaiseksi ainakin Munro, mä kai tykkään tylystä. Mutta kaikki nämä naiset ovat kyllä parhaimmillaan aivan parhautta.
Annuliini - kiitos käynnistä, pitääkin tulla katsastamaan uutta blogiasi!
mä oon kuvitellut vastanneeni näihin kommenteihin, mutta enpä sitten olekaan. noh -
VastaaPoistaSanna, hauskaa että jollain muullakin on vielä korkkaamatta :D
Pekka - mukava kun jaoit kokemuksesi. Jännä juttu kun itse tykkään kuitenkin enenmmän Munrosta, mutta tosiaan tämä oli nyt vaan yksi kokemus.
Karoliina - Taylor tietysti! Mietinkin, että joku tästä puuttuu. Mutta Tayloria olen lukenut tosi vähän myös. Näistä suosikkini on toistaiseksi ainakin Munro, mä kai tykkään tylystä. Mutta kaikki nämä naiset ovat kyllä parhaimmillaan aivan parhautta.
Annuliini - kiitos käynnistä, pitääkin tulla katsastamaan uutta blogiasi!
Oho, mulla oli mennyt tämä ohi! Harmittelin, että menetit Shields-neitsyytesi Elleille ja sitten Katja olikin jo sanonut sen saman, mitä itse ajattelin: tämä on heikoin Shields.
VastaaPoistaTerveisin kolmas vai montako meitä jo oli ? Rakastaja
no, nyt tämä lähtee jo ihan huvittaville urille, mutta neitsyyshän ei aina tosiaan mene sille parhaalle vaihtoehdolle tosielämässäkään ;D
VastaaPoistaMutta harva onneksi siitä loppuelämäkseen lannistuu, vaan uskaltaa kokeilla uusia vaihtoehtoja. ;)
VastaaPoistatotta. useinkaan se ei jää siihen :P
VastaaPoista:)
VastaaPoistaJoo, jotkut etsivät sitä ihan parasta pitkäänkin, mutta onneksi sinä jo tiedät, että se on Rakkauden tasavalta.
:)
Minulle se oikea on ihan vain Pikkuseikkoja. :)
VastaaPoista