Ranska 2009 (suom 2011)
284 sivua, WSOY
MIKSI?: Leena Lumen vahvasta suosituksesta.
GENRE: Kaunoa reaalifantasian elementeillä? Kariabialainen kaunokirjallisuus?
LYHYESTI: Kolmen sukupolven naisten tarinat, mutta ei lainkaan suomalaisten esikoisten tyylillä.
FIILIS: Tämän kirjan arvio on jäänyt minulta roikkumaan. Innoistuin ekasta luvusta ja alusta aivan hurjasti, se oli loistava. Mutta sitten tapahtui jotain ja lopulta taisin vähän pitkästyä ja pettyä.
Kirjan takakansi oli harvinaisen epäkiinnostava: "kertoo naisista, jotka etsivät omaa arvoaan maailmassa, jonka säännöt miehet ovat laatineet omaksi edukseen." Minusta se ei tavoita lainkaan kirjan tarinaa tai tunnelmaa. Joka tapauksessa Vera on isoäitinsä Rosen (Vatapunan kaunein huora ja paras lentokalanpyytäjä) ja äitinsä tytär, joiden kaikkien epätavallista elämää valotetaan. Historia toistaa itseään ainakin siinä suhteessa, että jokaisen suhde miehiin on poikkeuksellinen ja vastenmielinenkin, vaikka Vera saa kokea myös rakkauden. Kaikki saavat myös yhden tyttären.
Romaanissa parhautta on hienosti rakennetut lauseet ja ilmaisut sekä tunnelma, jota on vaikea kuvailla - suomentaja on tehnyt hienoa työtä. Ehkä Veralle tapahtui liikaa, tai ehkä en lopulta kuitenkaan oikein ymmärtänyt maailmaa jossa hän eli. Liian tyyneesti tulevat vastaanotetuksi niin monet kauheudet ja liian vähäeleisesti suhtaudutaan ihmissuhteisiin. Kirjailija ei tainnut osata auttaa minua pääsemään tarpeeksi sisälle Veran maailmaan. Minulla on tosin ollut aina ongelmia tällaisen latinalaisamerikkalaisen/ karibilaistyylisen kaunon kanssa (ja osin myös ranskalaisen kirjailliuuden), eikä tämäkään osunut maaliin ihan täysin. Helmiä tekstissä riitti:
"Rosa Bustamente oli aina sanonut että kannatti valita huomattavasti itseään vanhempi mies" koska he ovat jo ratkaisseet omat ongelmansa ja voivat keskittyä sinun ongelmiisi", hän ei koskaan sanonut sitä mitä Vatapunan naiset hokivat hokemasta päästyään, että miehen piti olla ahkera, naistaan rakastava ja kunnioittava, koska kuulleessaan sen Rosa Bustamente käänsi katseensa taivaaseen, kohautti olkapäitään ja huudahti, Yhtä hyvin voi odottaa sadetta aasin perseestä."
TOISAALLA(Leenan lisäksi ainakin):
Karoliina
Lukutuulia
Mari A.
Noora Valkoinen
Anneli
TÄHDET:
+ + + (+)
Olipa mielenkiintoista lukea mielipiteesi, kun tosin itse vasta hiljan luin tämän. Tämä taitaa olla sellainen kirja, joka jakaa vahvasti ihmisten mielipiteitä. Minä pidin tästä kovasti, juuri nuo mainitsemasi ilmaisut ja tunnelma olivat sitä parhautta. Myönnettäköön, että jotain kirjasta jäi uupumaankin. Tosin en osaa sanoa mitä se jokin on.
VastaaPoistaNäin jälkeenpäin (kiitos muuten linkityksestä) tuntuu, etten muista kirjasta kauheasti. Kovin läheiseksi se ei tullut, varmaan siksi, että päähenkilöt jäivät jotenkin tunteettoman etäisiksi, niin kuin sanoitkin. Kirjassa oli paljon hyviä pätkiä, tunnelmaa ja kieltä, mutta vaikka pidän usein pintapuolisesta viileydestä ja etäisyydestä, tässä ehkä tuntui, ettei siellä pinnan allakaan juuri kuohunut?
VastaaPoistaMutta ehdottomasti ihan luettava kirja!
Tuulia - minäkin luulen, että tämä jakaa lukijansa. Mutta kaikki mikä herättää tunteita on aina kiinnostavaa!
VastaaPoistaKaroliina - aivan ja juuri näin. On oikeastaan aika erikoista ettäjohonkin kirjaan voi ihastua kovasti ja sitten kuitenkin lopulta siitä ei niin kovasti tykkääkään. Tässä on jotain samaa kuin David Foenkinoksen kirjoissa, mutta niistä pidän kuitenkin enemmän!
Olen unohtanut tämän kokonaan, Leenan blogista juuri kiinnostuin tästä alunperin.
VastaaPoistaEi ole vielä ainakaan löytänyt tietänsä lukupinooni kuitenkaan :)
Anni,nimenomaan tyyli kirjoitta oli uusia uria aukova. Tämä kirja oli yllätys!
VastaaPoista(Etsin sun Keviniä, mutta en löydä.)