24. heinäkuuta 2012

Prove me wrong (keskeneräisiä)

Venla Hiidensalo: Mediahuora
Suomi 2012
411s Otava

LUETUT SIVUT: 212

FIILIS: Hiidensalo osaa kirjoittaa, mutta. Kirjan tyyli on satiiri ja tragedia, jossa kokonaisuus alkoi junnaamaan. Odotin koko ajan, että jotain muuttuisi, mutta tarinaan ei tullut uutta. Älyttömyydet (eli päähenkilö Marian elämä) vain karkasivat kädestä yhä enemmän koko ajan. Kirjan monet teemat on olleet esillä muissakin romaaneissa, esim. Karkkipäivässä, mutta paremmin. En jaksanut lukea loppuun, toivoni muutoksesta hiipui ja sammui.

TOISAALLA:
Booksy tuli haastetuksi ja ehkä minäkin tipahdn tuohon samaan sukupolvien väliseen kuiluun? Jenni lupasi lukea Hiidensalon seuraavan romaanin, vaikka pettyikin tähän jonkin verran.

Stephen Fry: Virtahepo
Englanti 1994 (suom. 2011)
350s Schildts

LUETUT SIVUT: 85

FIILIS: Olin halunnut lukea jotakin Fryta jo pitkään monien suositusten innostamana. Kun tämä tuli vastaan uutuushyllyssä tartuin kirjaan. Periaatteessa kerronta ja tarina olivat ihan ok, mutta en yksinkertaisesti jaksanut kiinnostua riittävästi lukeakseni tämän loppuun. Tuntui, että kirjan ainoa juttu on päästää vanhahko mies paasaamaan omia epäkorrekteja mielipiteitään sivutolkulla jonkun keksityn henkilöhahmon nimissä. Toivottavasti olen väärässä.

Mitä siis pitäisi lukea tältä herralta?

TOISAALLA: Jum-Jum ei oikein osannut sanoa kirjasta mitään, ymmärrän häntä hyvin. Arja pettyi myös.

Virginie Despentes: Maailmanlopun tyttö
Ranska 2010 (suom. 2012)
351s Like

SIVUJA LUETTU: 154

FIILIS: Tässä on vähän samaa kuin Hiidensalossa, eli kirjailijan kirjoitustaitoja ei voi moittia. Jos mediahuorassa kyllästyin toistoon, niin tässä taas epätasaisuuteen. En oikein keksinyt minkä genren kirja on kyseessä ja hetkelliset hienoudet tekstissä eivät kuitenkaan saaneet jatkamaan loppuun. Vähän jäi kuitenkin mietityttämään, että minne se tyttö katosi, joten ehkä luen tämän vielä loppuun?

TOISAALLA: Noora sanoo, että Despentesiä kannattaa lukea ja tästä on hyvä aloittaa. Erja oli epäileväisempi.


No niin, eli vaikeaa arvostella kun ei ole lukenut koko kirjaa. Voisi tietysti huijata, että on, mutta se taas ei kuulu tapoihin. Muitakin on jäänyt lukemattta, mutta näitä olen lukenut verratain pitkälle.  Kirjojen lukemiseen vaikuttaa minulla myös aina fiilis ja tänä keväänä olen ollut kovin vaikeasti miellytettävissä. Kommentteihin toivon saavani eriäviä mielipiteitä, eli kerro ihmeessä jos olet pitänyt näistä kirjoista. Ehkä jopa innostun lukemaan jonkun mainituista loppuun?


12 kommenttia:

  1. Venla on koulukaveri, joten Mediahuora on mulla myös... läpi työstettävänä. Jotain siinä on mikä ärsyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. se jotenkin lähtee tosi hyvin, mutta juttu ei kanna sitten tuota 400 sivua ja sitten on vielä liikaa kaikkea. harmi.

      Poista
  2. Mie luin Mediahuoran loppuun, mutta en saanut koskaan blogattua siitä. Suunnittelen yhteispostausta kaikista kevään luetuista kirjoista, joista en ole blogannut, että saisin niistä edes jonkin jäljen blogiini myöhemmin luettavakseni. En erityisemmin pitänyt teoksesta tai oikeastaan siitä, että siihen oli sotkettu liikaa aineksia mukaan. Innostuin alussa, mutta tyyli väsähdytti sitten ja himmensi kirkkaimman terän.

    Fryn teos on ollut monta kertaa hyppysissäni, mutta innottomat arviot siitä ovat siirtäneet teoksen lukemisat myöhemmälle. Tuohon viimeiseen teokseen en ole millään lailla tutustunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jotenkin mukava vertaistukikokemus että sinullakin on vähän hyytynyt tuon kanssa. minäkin innostuin alussa ja siinä on tosi herkullisia lauseita ja kappaleita, mutta se kokonaisuus vaan väsytti ihan totaalisesti minut.

      Ja tosiaan tuo Virtahepo ei taida olla miehen onnistuneimpia.

      Poista
  3. Despentesiltä olisi minulle tulossa jossain vaiheessa luettavaksi Pane mua, mutta taitaa olla 101 naisten kirjan listallani loppupuolella... joten en voi vielä rohkaista. Mutta hauska kuulla, että tuo aloittamasi jäi mietittymään, se on lupaavaa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä luulen et sä voi jopa tykätä, tosin tuosta Pane muosta en tiedä muuta kuin sen leffan. Kyseinen nainen tarjoaa lukijalle melkoista vuoristorataa, harmi että tekstikin on jotenkin kovin epätasaista.

      Poista
  4. Muista ei ole kokemusta, mutta Hiidensalon luin loppuun suurella tahdonvoimalla. Ei se ollut ihan sellainen, kun ajattelin. Siinä oli jotenkin liikaa kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä tarkoitin, liikaa kaikkea.

      Poista
    2. mä sitten luovutin, mutta samaa mieltä olen.

      Poista
  5. Frystä: Tuo parempi puolisko on lukenut ja tykännyt Stephen Fryn omaelämäkerroista, siis Moab is my Washpot ja The Fry Chronicles (itsellänihän siis jäi tuo ensinmainittu kesken alkumetreillä, mutta syytän huonoa hetkeä). Muutenkin minulla on semmoinen tuntuma, että miehen tietokirjat ovat romaaneja parempia, ja minua ainakin houkuttaisi hieman esim. Stephen Fry in America. Omaelämäkerran ensimmäinen osa on kai tulossa suomennoksena tässä syksyllä, tai näin muistelen kuulleeni.

    Despentesiä luin joskus nuorena, päällimmäiseksi mielikuvaksi on jäänyt päälleliimatun oloinen rajuus. Hmm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuo In America onkin varmaan se mitä minulle on ainakin suositeltu! Sitä pitää kokeilla. Ei taida nuo elämänkerrat olla minun juttuni...

      Päälleliimattun pakotettu rajuus on varmaan hyvä kuvaus Despentesille, vaikka tuo Maailmanlopun tyttö ei kai niin raju edes ole, mutta kuitenkin.

      Poista
    2. In America on huippu! Ja äänikirjana ainakin The Fry Chronicles toimi mitä parhaiten.

      Poista