6. marraskuuta 2011

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis

Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis
Suomi 2011
327 sivua. Siltala


MIKSI?: No, mielensäpahoittajan jälkeen tämän nyt vaan lukee kaikki tässä maassa.

LYHYESTI: Romanialainen kerjäiläis-Forrest Gump kohtaa Jäniksen vuoden.

FIILIS: Romanialainen kerjäläinen päätyy Suomeen nappulakenkien toivossa (pojalleen). Eri vaiheiden jälkeen hän löytää yksinäisyytensä lääkkeeksi city-kanin. Ja sitten heitä viedään niin että kyytiä saa mm. terveydenhuolto, rakennustyömaat, marjanpoiminta, politiikka, maahanmuuttajat. Ansaitusti ja tarkkanäköisesti.

Parasta kirjassa on lukujen alut, joissa esitellään uusi hahmo ja lukijalle jää nähtäväksi miten hänen tarina yhdistyykään päähenkilöön. Vähintään yhtä parasta on taiturimaiset kielikikkailut, joita voi lueskella kateellisena tai sitten vaan innokkaasti nauttien ja ihaillen. Eikä se ole vaan kikkailua vaan sisältöäkin löytyy. Kyrön lauseen alussa ei läheskään aina voi tietää minne lopuksi joutuu. Tai pääsee. Sanoissa ja varsinkin ajatuksissaan.

Aluksi en innostunut, mutta kyllähän tämä tarina pian minutkin vei mukanaan. Ääneen aloin nauraa siinä kohdassa, jossa kerrottiin ravintolayrittäjästä, joka oli ollut Suomessa 20vuotta ja nukkunut sinä aikana 7,5 tuntia. Jäniksen vuoteni olen lukenut, mutta en muista/osaa tehdä vertailuja tuohon esikuvaromaaniin. Ei ainakaan itseluottamusta kirjailijalta puutu.

Satiiri on hankala laji, mutta Kyrö on varmasti Suomen mestari kyseisellä alalla. Silti kysyn; kuuluuko satiirin määritelmään se, että loppu menee aina överiksi? Vaikka se olisi perusteltavissa ja tarina pysyisi kasassa, minua silti ärsyttää loput joka ikisessä satiirissa jonka olen lukenut. (Tyylilajille uskollisena minunkin on kärjistettävä. Poikkeuksena sääntöön sanottakoon, että Kyrön 700g oli aika överi ihan alusta loppuun, heh.)

TOISAALLA: Tämän on lukenut jo ainakin Morre, Minna,Susa,  
ja
Amma

TÄHDET:
+ + + +

5 kommenttia:

  1. Hyvä kysymys! Liittyyköhän se siihen, että jos joku ny ton kyennyt lukemaan koko kirjan ihan vakavalla otteella, niin överillä lopulla halutaan tehdä selväksi, että kyseessä oli satiiri?

    Minusta loppu liikkui vähän rajamailla ja jännitin, miten Kyrö kirjan lopettaa, mutta se lopetus, se olikin sitten ihan täydellinen!

    Ja Kyrön kieli on tosiaan vertaansa vailla.

    VastaaPoista
  2. Minä olen vieläkin vähän tämän kirjan lumoissa ja imussa, vaikka lukemisesta jo muutama päivä aikaa :)

    VastaaPoista
  3. Juu, ei ole satiirille välttämätöntä että vedetään överiksi, mutta mitä hillitymmin sen tekee sitä useammalta se satiirisuus menee ohi ja sitten saadaan mielensäpahoittajat liikkeelle...

    VastaaPoista
  4. Amma - voi se olla että loput just sit alleviivaa sen koko homman. mä en tajuu mut musta siinä tuli semmonen lässähdys kun sitä asemakohtausta oli nostatettu niin pitkään, enkä sit enää jaksanu syttyä sille soini-pahvi-paperille vai mikä se nyt oli ;)

    susa - jostain syystä mä en suostunut nyt täysin haltioitumaan.

    hdcanis - kyllä mäkin mieleni pahottaisin, jos luulisin lukevani oikeeta kirjaa ja sit kaikki oiskin vaan satiiria :)

    VastaaPoista
  5. henk koht mielipide: kuuluu. ;) mutta ymmärrän, että se voi ärsyttää, kyröllä tosin onnistui musta sekin (loppu siis).

    VastaaPoista