Minä olin nuorena niin kypsä
etten koskaan sen jälkeen
Nyt halveksin haaveita
joita rakastin silloin
se mitä toivoin oli vailla
todellista syvyyttä
eikä edes maksanut mitään
Halusin lapsia ja rapistuneen talon
minuun vetosivat runot
joista en ymmärtänyt mitään
Nyt vierastan haaveita
joita elätin silloin
se mitä toivoin oli
lainattu muilta
eikä edes maksanut mitään
Nykyään minulle sopivat murheet
runoista katson vain tekijän nimen
koska ne on kaikki lapsille kirjoitettu
ehkä toivoisin että olisin sellainen jälleen
Anni Sinnemäki (Sokeana hetkenä 2003)
Tässä minun vastaukseni runohaasteeseen, jonka Jenni tänään lanseerasi. Tämä runo sopii tunnelmaan ja hetkeen, jossa näen unia nuoremman versioni väkivaltaisesta kuolemasta. Sopii se myös siihen, että olen hylännyt rakkauteni runoihin. Sinnemäkeä en erityisesti fanita, mutta tästä pidän. Ehkä on aika rakastua uudelleen. Kiitos Jenni!
Hyvä postaus!
VastaaPoistaVallan mainio runo. Ja niin totta.
VastaaPoistaToivottavasti löydät rakkauden runoihin uudelleen. Tosin aivan liian vähän runoutta olen itsekin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana lukenut. Minuun varmaan vetosivat aikoinaan (lukioikäisenä) runot joista en ymmärtänyt mitään....
Sinnemäen laululyriikasta olen pitänyt, mutta runoista en ole aina ollut niin vakuuttunut. Tämä vakuutti kyllä!
VastaaPoistaSaanko kysyä, aiotko siirtyä pysyvästi caps lock -otsikointiin vai oliko tämä poikkeus? Olen yleensä joutunut poistamaan caps lock -otsikoijat omalta linkkilistaltani. Perinteisesti netiketissä CAPS LOCKIN KÄYTTÖÄ PIDETÄÄN HUUTAMISENA.
Ah, olen joskus lainannut Sokeana hetkenä-kokoelman kirjastosta ja ihastunut myös Sinnemäen runoihin. Hänen laululyriikastaan olen aina pitänyt. Hän osaa pukea arkisen runoiksi.
VastaaPoistaKiitos itsellesi! Tämä oli vallan mainio vastaus runohaasteeseen. :) Minä en ole varsinaisesti lukenut Anni Sinnemän runoja, mutta aina kun joku siteeraa niitä, ilahdun. Niin nytkin!
VastaaPoistaEiköhän me kaikki olla enemmän tai vähemmän superkypsiä nuorina...
Entinen superkypsä tässäkin. :)
VastaaPoistaVoi kun tuo oli hyvä! En muistanutkaan, vaikka kokoelma on omassakin hyllyssäni. Aion itsekin osallistua tähän runohaasteeseen, se on tällaiselle itseni kaltaiselle tavoitteettomalle blogihaahuilijalle oikein oiva.
Niin ja mullon sulle muffinssi tarjolla muttei sen kuvaa.
hei ja kiitos kaikki ex-kypsät ja nyky-kivat :) mukava että osui toisillekkin!
VastaaPoistaja Sallalle tiedoksi että tämä oli ihan vaan poikkeus. En juurikaan ajatellut asiaa kun otsikoin, mutta hyvä kun kiinnitit huomioni siihen.
Kuvasta tuli mieleen, että minun ensi-autoni oli punainen Ford Escort ;)
VastaaPoistaVoi miten upea runo, täytyy selvästi tutustua Sinnemäen runoihin!!
Ja miten sen jälleen löytäisikään sen mitä nuorena haaveili...elämä on kummallista...kiva postaus :)
VastaaPoista