19. heinäkuuta 2010

Kenellä on aikaa lukea?



Mistä puhutaan kun puhutaan siitä, etti ole aikaa lukea? Törmäsin blogikirjoitukseen (linkki lopussa), joka voisi olla minun kirjoittamani. On ärsyttävää kun ihmiset tulevat sanomaan, että "Minulla ei ainakaan ole aikaa lukea" tai kyselevät että "Miten ihmeessä sinulla voi olla aikaa lukea noin paljon?"

Jos tarkoitus on sanoa, että "voi kun minäkin ehtisin lukea noin paljon", niin se on ihan ok. Mutta suurimmaksi osaksi kuulen ihmettelyn, kyselyn ja tavastelun lähinnä syylistävänä: Ihan niin kuin oikeat aikuiset olisivat niin mahdottoman kiireisiä kaikkien OIKEIDEN asioiden tekemisen kanssa, että kirjoja ei vaan voi ehtiä avaamaan. Itse taas en katso esimerkiksi televisiota. Se on yksi VALINTA, jonka teen, koska HALUAN lukea.

Tässä linkki blogikirjoitukseen, jossa ilmaistiin miettimäni asiat varsin kärkkäästi, mutta niin kuin olen itsekin miettinyt: I Will Dare.

16 kommenttia:

  1. Naulan kantaan! Ihmisellä on aikaa siihen, minkä kokee tärkeäksi: Lukemiseen, juoksemiseen, tietokonepelien pelaamiseen, television katseluun, kodin siivoamiseen, bailaamiseen, puutarhanhoitoon, murehtimiseen, käsitöiden tekemiseen. Minulla ei ole aikaa tehdä käsitöitä, vaikka maaliskuussa ompelukoneen ostaneena niin ajattelin. Eikä minulla ole oikein aikaa katsoa televisiotaan - tai hei hetkinen, en taida välittää koko toosasta (katson nyt vain Big Love-nimistä sarjaa, jonka koen kiinnostavaksi).

    Isoäitini, joka oli maatilan emäntä, sai kokea nämä samat syytökset. Hän halusi iltapäivisin vetäytyä kammariinsa lukemaan kirjoja sen sijaan, että olisi neulonut tai tehnyt jotain muuta "hyödyllistä". Ilmankos isoäitini on edes idolini :)

    VastaaPoista
  2. Olen törmännyt aiemminkin samaan kirjoitukseen ja, kuinka ollakaan, olen täysin samaa mieltä. Hyvin vähäisestä tv:n katselusta omakin lukuaikani on enimmäkseen peräisin. Katselisin kyllä ihan mielelläni yhtä sun toista mutta kun se lukeminen nyt vaan on prioriteettilistalla reippaasti edellä!

    VastaaPoista
  3. Muistan kuinka vierailimme ystäväperheen mökillä ollessani lapsi. Äitini kommentoi paheksuvasti mökin emännästä, että "niin sitä vaan on aikaa lukea laiturin nokassa, vaikka on vieraita mökillä". Suututti jo silloin, nyt vielä enemmän. Se, ettei äitini koe lukemista tärkeänä, ei tarkoita sitä, että kaikkien muidenkin pitäisi tuntea samoin. Arvatkaa vaan, olemmeko minä ja isä saaneet monia paheksuvia katseita ja kommentteja lukuharrastuksistamme... Onneksi kolmekymppisenä saa ihan itse päättää, peseekö mieluummin ikkunat/auton/vessan/(valitse tähän tylsä homma) vai lukisiko sittenkin kirjaa :)

    VastaaPoista
  4. Yllättäen myös minä olen samaa mieltä! Kyllä ihminen ehtii lukea, jos haluaa! Itse en ole viime aikoina ehtinyt niin paljon kuin haluaisin, mutta tiedostan, että se on ihan oma vikani, mitäs olen haalinut niin paljon muuta tekemistä. Ja kyllä mä sitten taas joskus vain luen ja luen... (toivottavasti jo pian, alkaa olla vieroitusoireita kun sellaisesta kunnollisesta lukurupeamasta, esim. löhöpäivästä, on jo aikaa).
    Minäkään en muuten juuri katso telkkaria - se lienee yleistä lukutoukille. Raahaan myös _kaiken varalta_ kirjaa aina mukana, vaikken esim. aina bussissa istuessani jaksa tai halua lukea.


    Grr ja murrr noille kommenteille "vain lukemisesta"...

    VastaaPoista
  5. Ihanaa, ajattelinkin saavanani "kohtalontovereita", se lohduttaa :)

    Lumiomenan isoäiti kuulostaa siltä, että voisi olla minunkin idolini, aivan mahtavaa!

    ja Onnan äiti voisi olla omani...

    Minusta on jotenkin vähän yllättävääkin, että te muutkaan ette katso telkkaa, koska monesti törmään siihen, että olen ihan kummajainen kun en tiedä mitä tv:ssä tapahtuu (ja sen kyllä jotenkin ihmeellisesti kuulee silti lehdistä ja netistä jne.)

    Ja onhan se niin että joudun mä ainakin kotihommia hoitamaan ja vietän aikaa lapsen kanssa jne. Mutta yhtään en suostu syyllistymään lukemisesta. En.

    Pitää perustaa joku kerho meille - tai painaa rintanappeja - ehdotuksia otetaan vastaan :)

    VastaaPoista
  6. Voi vitsi tätä AA-kerhoa taas. :D

    Joo. Minullakaan ei ole aikaa katsoa telkkaa. Eivätkä ikkunani ole aina puhtaat. Ja vaatekaappien tila on kauhea tälläkin hetkellä. Mutta minulla on aikaa lukea, on oltava. Kun sain lapsen, olin vähän aikaa lukematta, kun en osannut keskittyä. Sitten muistin taas kuka olen. :)

    VastaaPoista
  7. Ilse - nyt mä keksin, tästähän saa kohta semmosen 12-step -ohjelman pystyyn :) Minullakin lähti muuten ihan uusi kirja-innostus lapsen syntymän jälkeen (olen toki lukenut aina). Eräs ystäväni sanoi kun olin raskaana, että lue nyt vaan kun sitten et enää ikinä ehdi lukea ja olin siitä kommentista NIIN ahdistunut pitkään. Ja minähän luin vaikka oli vauva, aluksi vähemmän ja sitten taas enemmän :)

    VastaaPoista
  8. Yksi vauvan äiti täälläkin, joka on saanut MONTA kertaa kuulla ihmettelyjä siitä, miten minulla on aikaa lukea. Ja vielä blogata siitä. Ja opiskella. Niin ei yksinkertaisesti saa tehdä.

    Minäkin olen sitä mieltä, että valinnoista se koostuu ihmisen elämä. Otan lukuaikani ihan tietoisesti pois telkkariajasta. Joskus taas tekee mieli katsella vaikka elokuvia ja silloin luen vähemmän.

    Luulen, että yksi selitys kuitenkin on lukunopeudessa. Olen nopea lukija, joten yhteen kirjaan ei mene kovin pitkää aikaa. Varmaan hitaampien lukijoiden voi olla vaikea ymmärtää, mistä aika lukemiseen oikein löytyy.

    Tuo lukijoiden lievä, tai sitten ei niin lieväkään, syyllistäminen on kyllä harmillista. Jokainenhan saa tehdä kuinka haluaa ja käyttää vapaa-aikansa haluamallaan tavalla!

    VastaaPoista
  9. Amma - juuri niin, syyllisyys pois! Tuota lukunopeutta olen myös miettinyt, luulen että se myös kehittyy kun lukee enemmän. Tai siis ettei minulla ainakaan ole mitään tekniikkaa, mutta luen kyllä myös kohtuullisen nopeasti. Joissain teksteissä tosin menee kauemmin ja sitten tarvitseekin kärsivällisyyttä.

    Taitaa se tosiaan olla, että jos tykkää lukea niin sille sitten löytää aikaa vaikka mikä olisi.

    VastaaPoista
  10. Hyvä kirjoitus, linkissä ja täällä.

    Harmillista tuollainen kaikenlainen syyllistäminen lukemisesta. Itselläni peurskouluaikana äiti lähinnä huomautteli, että koulu pitäisi hoitaa ensin eikä saisi lukea aamuyölle asti, mutta muuten lukeminen taisi olla "turvallinen" harrastus. Ainakin piti minut kotosalla :)

    Myöhemmin olen puolisoni kohdalla kokenut olevani epäsosiaalinen, kun luen. Ei sillä, ei hän ole koskaan niin sanonut tai muutenkaan viitannut, itsestä vain tuntuu välillä siltä.

    Lähes joka kerta, kun joku on ihmetellyt, miten minä ehdin lukea, olen sanonut, etten ole viime aikoina seurannut BB:tä/Idolsia/CSI:tä/NCIS:tä/Lostia/24:sta/mallikilpailuita/tanssikilpailuita/seikkailukilpailuita, koska koen ne tylsiksi. Sori vaan, mutta näin on. Jos joku pitää minua snobina sen takia, niin ihan vapaasti. Ei haittaa :)

    VastaaPoista
  11. No just näin Teresita - ja onhan se vähän epäsosiaalista, lukeminen. Minun yksi ystäväni selitti että tv:n on paljon parempi kun sitä voi katsoa ja tehdä samalla kaikkea muuta: hoitaa lapset ja kotityöt jne. Mä taas tykkään siitä että kun tehdään jotain niin keskitytään sitten siihen.

    VastaaPoista
  12. Kannustavaa lukea näitä ajatuksia. Vaikka mulla menee nykyisin kuukausi yhden kirjan lukemiseen, on se mulle silti rakas, oma harrastus, jonka pariin pääsen karkuun kaikkia tylsiä asioita. Lukemiseen on vain vaikea löytää aikaa kun muut perheenjäsenet eivät perusta sohvan nurkassa nököttämiselle. Haaveilen vieläkin siitä, että saisin joskus tulevaisuudessa (eläkkeellä?) kehitettyä miehestäni lukutoukan...

    VastaaPoista
  13. Aivan samaa mieltä minäkin! Minulla on aina ollut aikaa lukea. Sen sijaan minulla ei ole aikaa esim. seuraaville asioille: tunnin aamulenkille ennen töitä, tunnin meikkaus- ja hiustenlaittosessiolle päivittäin, jumppatunneilla käymiseen, trendikkäiden pukeutumistyylien seuraamiseen ja opetteluun.

    Kun aloitin yliopisto-opinnot, ajattelin että nyt minulla ei varmaan ole enää aikaa lukea. Luin sen vuoden lähinnä sarjakuvia ja runoja, nopeita otoksia siis. Sitten tajusin että luen romaaneja ihan eri syistä kuin tenttikirjoja, ja palasin tyytyväisenä romaanien pariin. Sen jälkeen on aina ollut aikaa lukea. Vaikka 5 min illalla ennen nukkumaanmenoa, jos ei muuta.

    VastaaPoista
  14. Katri M-C ja Salla - niin se taitaa olla että me "lukijat" etsimme ja löydämme ajan lukemiseen ja tottakai se voi toisten mielestä olla jostain "pois". Vaikeaa on kyllä se jos omat perheenjäsenet ei ymmärrä lukemista, mutta olet kyllä Katri ansainnut omat lukuhetkesi!

    Kyllä minulla myös on ollu erilaisia aikoja lukemisessa, esim. opintojen aikana huvilukeminen väheni huomattavasti ja vauvan syntymän aikoihin samoin. Mutta aina olen palannut lukemaan.

    VastaaPoista
  15. Aika paljon asiaa - valinnoistahan se usein on kiinni.

    Sitten on tietysti ihmisiä jotka eivät oikeasti ehdi lukea. Mieheni on yrittäjä ja joutuu olemaan töissä noin 15h/vrk. Se 9h mitä vuorokaudesta jää aikaa, meneekin sitten lähinnä nukkumiseen ja siihen, että ehtii nopeasti jotain syödä.

    Nykyään sentään miehellä on viikonloput vapaana! Ennen se oli tasaisesti sitä että seitsemän päivää viikossa, 15-17h/vrk. Että siinä ei kyllä oikeasti ehdi lukea! Mieheni ei kyllä ole edes lukijatyyppiä, mutta jos olisi niin ei noilla työvuoroilla kyllä olisi ehtinytkään ;)

    Tästä aiheesta tuli itseasiassa mieleen yksi toinenkin juttu - se mihin on rahaa. Minä olen aivan totaalisen eläinhöperö ja talossa onkin 19 eläintä. Sitä sitten ihmiset ihmettelevät, että miten ne kaikki pystyy ruokkimaan?! Että hän hyvä kun saa ostettua yhdelle koiralleen ruokasäkin..

    Niin, kas valinnoistahan sekin on kiinni. Jos ihminen ihan joka viikonloppu käy baarissa, joskus jopa kahtena päivänä peräkkäin, arkiviikolla juo paljon kotonakin, niin siinähän sitä rahaa hupenee.. :) Kun taas minä yleensä vietän viikonloput eläinten kanssa ulkoilemalla - ei maksa mitään :)

    VastaaPoista
  16. Tulin tänne "vanhaan" kirjoitukseesi jutustelemaan, kun löysin yhdestä Sallan "vanhasta" bloggauksesta linkin tähän nimenomaiseen juttuun. (Eiväthän nämä kirjabloggaukset niinkään vanhene, joten siksi heittomerkit)

    Monelle sukulaiselleni, ystävälleni ja tutulleni lukeminen on se asia, joka tehdään kaikkein viimeiseksi, jos silloinkaan. Minulle lukeminen on ensisijainen elinehto. Mutta aiemmin luin vähän, koska koin ettei sille ole aikaa. Päätin sitten järjestää elämäni uudelleen ja nykyisin nautin tästä, että luen joka päivä.

    Kirjablogit ovat muodostuneet tärkeäksi lukuringiksi elämässäni, sillä monet ihmiset eivät jaksa tai halua keskustella kirjoista. Minulla taas on vähemmän mielipiteitä tv-ohjelmista, vaikka kyllä sitäkin katson.

    Jos joku ei halua lukea, hän ehkä näkee lukemisen ajanhaaskuuna. Minulle juurikin nuo Sallan mainitsemat tunnin pituiset laittautumis-sessiot ovat ajanhaaskuuta. Ihmisillä on erilaisia mielihaluja ja arvoja. Toivoisinkin, että lukemisestani ei syyllistettäisi.

    VastaaPoista