Norja 2009 (suom. 2011)
280 sivua, LIKE
LYHYESTI: Finn saa yllättäen pikkusiskon, 6-vuotiaan Lindan. On 60-luku ja kotiin saadaan telkkari.
MIKSI?: Olin lukenut tästä monia kehuvia arvioita.
FIILIS: Kirja kuvaa arkea ja aikaansa hienosti. Se ei myöskään selittele liiaksi auki asioita, vaan lukija pääsee osaksi nuoren Finnin elämää hänen näkökulmastaan. Tarina on sympaattinen ja yhtä aikaa raju. Ensin vuokralaisen ja sitten Lindan tulo perheeseen aloittaa uuden aikajakson perheen elämässä. Äidistä paljastuu uusia asioita, jotka eivät aina ole mukavia.
Kuulin kirjassa kaikuja vanhempieni kertomuksista elämästä 60-luvulla. Tässä oli hyvin paljon sama kuin Franzenin Tumman veden päällä - romaanissa.
En tiedä mikä vaivaa, kun mikään kirja ei nyt erityisemmin sykähdytä. Ehkä keskittymiskyvyn puute tai keskittymisen rajoitetut mahdollisuudet ylipäätään tekivät vahinkoa tälle lukukokemukselle. Minulla taisi mennä ihan ohikin osa tapahtumista: ehkä liian pitkissä lauseissa en enää lopussa muistanut mistä juttu alkoi, heh.
Kirjasta on tykätty ja ansiokkaasti kirjoitettu esim.:
Järjellä ja tunteella
Elma Ilona
Anna Elina
Parnasso
Eli jatkan kevyemmän kirjallisuuden parissa, semmoinen on tämän blogin kesäsuunnitelma...
TÄHDET:
+ + +
Mielenkiintoista! Luin tästä juuri Parnassosta ja ajattelin, että varmasti pidän tuosta kirjasta tosi paljon. Sittemmin olen hipelöinyt sitä pariin otteeseen enkä olekaan varma. Ja nyt vielä tämä sinun mielipiteesi. :) No, ei se oma kanta selviä kuin lukemalla.
VastaaPoistaJoskus on kyllä hyvä lukea vain kepeää ja huoletonta. Onneksi sellaistakin on! Onko sulla jo tiettyjä kirjoja mielessä, olisi kiva kuulla suunnitelmista?
Jenni - mä luulen, että sinä voisit hyvinkin tykätä tästä. Jotenkin minulle tämmöinen kaikki-tapahtuu-pinnan-alla-kerronta ei nyt vaan toimi, pää käy niin hitaalla ;D Mietinkin, että voisi tehdä semmoisen "lukupinossa"- postauksen, kunhan tulee sopiva hetki.
VastaaPoistaKiitos linkityksestä! Minä tosiaan pidin tästä ja jostain syystä onnistuin olemaan ärtymättä noista satunnaisista pitkistä virkkeistäkin, vaikka juuri tätä edeltävässä kirjassa olin niistä erityisen ärtynyt ;)
VastaaPoistaSusa - mä luin kans sen vanhan lapsen tarinan, enkä ole siitä edes kirjoittanut blogiin kun se oli niin ärsyttävä. Kuten sanottu, tämä kannattaa lukea, vaikka minä en tätä niin kovasti fanittanutkaan.
VastaaPoistaAnni, uskon sinua ja pistin kirjan nyt tilaukseen. :)
VastaaPoistaJa minä taas pidin tästä paljon. Se vaan jotenkin toimi mulle.
VastaaPoistaMielenkiintoisia nämä mieltymykset. Lukuhetki tosiaan vaikuttaa niin paljon, mistä kulloinkin tykkää. Samakin kirja voi aiheuttaa eri aikoina ihan erilaisia fiiliksiä.
jenni - no katsotaan osuuko... toivotaan niin! en muistakaan nyt olitko lukenut franzenia.
VastaaPoistaAnna Elina - niin se vaan on, että moni juttu vaikuttaa lukukokemukseen. eikä minua silti tämän lukeminen kaduta.