Alice Munro: Liian paljon onnea

Alice Munro: Liian paljon onnea
Kanada, 2009
365 sivua

MIKSI?: Ihastuin Munroon todella aikaisemmin tänä vuonna kun luin novellikokoelman Karkulainen. Halusin tämän uutuuden käsiini ehdottomasti.

LYHYESTI: Novelleissa liikutaan skandaalilehdistöaiheissa, mutta niin hienosti ihmisiin keskittyen, ettei kirjailijaa voi mitenkään syyttää "myyvien" aiheiden valinnasta.

FIILIS: Ensimmäisen novellin luin melko järkyttyneenä. Sen aihe oli kauhea, mutta silti vangitseva. Yöllä näin vielä kamalaa painajaista, joka mukaili novellin aihepiiriä. En taida muistaa, milloin kirja olisi aiheuttanut pahan unen. Jatkoin silti ahneesti ja aiheetkin hieman lempenivät.

Aiheet vaihtelevat kirjassa, mutta jokainen yksittäinen novelli luo hienon ja eheän kokonaisuuden. Tarinoiden nopeasti luotu jännite ja tapahtumat riittävät itsellään hienosti. Yksi suosikeistani, "Vapaat radikaalit", saa jopa jännityskertomuksen piirteitä. Munron taito ja kirjoittamisen hienous on kuitenkin toisaalla. Novelleiden ihmiset ovat tavallisia, keitä vaan, ja heille sattuu aivan tavallisia asioita. Heidän havainnointinsa, ristiriitansa ja ajatuksensa tulevat lukijan iholle. Näissä tarinoissa jokin hetki muuttaa koko elämän. Joskus se hetki menee päähenkilöltäkin ohitse. Kieli on riisuttu kaikesta ylimääräisestä, kuten myös kerronta.

Monet novelleista jäävät elämään mieleen. Toisista toki löytää jotain enemmän kuin toisista. Minä löydän joistain lauseistakin taikaa. Novellin päätöslauseena on aivan uskomattoman voimallista kirjoittaa: Minusta tuli aikuinen, ja vanha.

Kirjan niminovelli, Liian paljon onnea, poikkeaa jotenkin kaikista muista. Se on sijoitettu viimeiseksi ja sisälsi ensimmäisen Munro pettymykseni. En vain päässyt siihen enää mukaan, vaikka olin todella pitänyt kirjasta.

LAINAUS:

"Pitkän aikaa menneisyyden karistaa harteiltaan helposti ja jotenkin automaattisesti, kunnolla. Tapahtumat eivät katoa, ne vain muuttuvat merkityksettömiksi. Mutta sitten tulee käännekohta, jolloin kaikki se mikä on kertaalleen koettu ja tehty nousee pintaan tuoreena ja huomiota hakien, ja asioille pitäisi tehdä jotain, vaikka on selvä, ettei niille mitään mahda."

ERITYISTÄ: Munro täyttää alkavana vuonna 80 vuotta!?! Ihailen suuresti tällaisen terän säilymistä kirjoittamisessa. Munro kirjoittaa edelleen merkittävää tekstiä tarvitsematta menneitä meriittejä.

MUUTA: Munron, Lahirin ja muidenkin tänä vuonna lukemieni novellien myötä olen karistanut kaikki ennakkoluuloni novelleja kohtaan. Hyvä novellikokoelma voi olla aivan yhtä hyvä kuin romaani. Hyvän novellin kirjoittaminen on todella ihailtava taito.

TÄHDET:
+ + + + (+)

Chris Cleave: The Other Hand

Chris Cleave: The Other Hand (Little Been tarina)
Yhdysvallat 2009 (suom. 2011)
400 sivua (Gummerus)

MIKSI?: Suosituksena eräässä kirjakaupassa maailmalla. Kiinnostuin myös takakannen vuoksi, koska juonen tiivistämisen sijaan siinä sanotaan: "We don't want to tell you what happens in this book. It's a special story and we don't want to ruin it." (Vaikka tämä on tietysti markkinointikikka, minulle se toimi tällä kertaa.)

LYHYESTI: Vetävä ja järkyttäväkin tarina kahden naisen maailmojen kohtaamisesta. Toinen tulee pakolaisena Nigeriasta, toinen on englantilainen naistenlehden päätoimittaja. Tarina avautuu hiljalleen.

FIILIS: En voinut päästää tätä kirjaa käsistäni. Tarina, kieli, hahmojen kiinnostavuus ja järkyttävien tapahtumien avautuminen veivät täysin mukanaan. Little Bee tarkastelee englantilaista yhteiskuntaa omasta afrikkalaisesta näkökulmastaan: miltä asiat näyttävät kun ei ole tiennyt mitään pesukoneista tai tulevaisuuden olemassa olosta. Sarah taas ei ole mikään tyypillinen länsimainen sankaritar: hän ei ole kummoinenkaan äiti tai vaimo. He molemmat päätyvät jakamaan surua, joka on kuitenkin eri. Hyviksiä ja pahiksia on vaikea erotella. Myös Sarahin pojan Batman-pakkomielle on hieno kuvaus lapsen surusta.

Kirja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin ja epäkohtiin. Se puuttuu pakolaisten kohteluun, ihmisten vapauden illuusioon ja yksilöiden vastuuseen. Romaani herättää kysymyksiä siitä, minkälainen ihminen oikeasti olen ja miten pystyn elämään todellisuuden kanssa. Toisaalta se on hyvinkin karu, mutta kuitenkin toiveikas.

Henkilöiden kohtaamisessa on ainutlaatuista aitouden tuntua, vaikka kirjassa on myös vikansa. Jossain kohtaa nojataan liikaa stereotyyppeihin ja loppu on liian nopea ja pakotetun tuntuinen. Joku epätasaisuus kirjassa myös on, jota en ihan osaa kuvailla. Liian vakavissa aiheissa on myös se hankaluus, että niistä tulee helposti liian nopeasti ohitetun vaikutelma.

"Without a future, how can you preserve the vision of government? We could try as hard as we liked in my world. We could have a most diligent Home Secretary of Lunchtime. We could have an excellent Prime Minister of the Quietest Part of the Late Afternoon. But when the twilight comes - do you see? - our world disappears. It cannot see beyond the day, because you have taken tomorrow. And because you have tomorrow in front of your eyes, you cannot see what is being done today."

MUUTA: Tämä on Cleaven toinen romaani ja kulkee yhdysvaltalaisena versiona nimellä Little Bee. Esikoinen Incendiary on myös kehuttu. Kirjailijan nettisivut ovat erittäin kattavat ja kiinnostavat, niille tästä. Kirjan englanti on vivahteikasta ja hauskaa, ei tätä tosin ole käännettykkään. (Vaikka ehdottomasti kannattaisi.)

TÄHDET:
+ + + + (+)

JOuLUiLoA!

Rauhaisaa ja kirjojen täyttämää joulunaikaa

sekä kiitos kuluneesta blogivuodesta!

bloggaamattomia kirjoja

Olen palannut enkä voi kai syyttää edes joulukiireitä extra-poissaolosta (tein nimittäin tänään 3 tunnin mittaisen jouluunvalmistautumisen). Työnantajan joulukiireet ovat sitten erikseen. Aurinko oli ihana ja toimi juuri siihen mihin sen pitikin. Minun pitäisi päästä kertomaan teille lukemistani kirjoista, mutta ne ovat olleet niin hienoja, ettei niitä voi noin vain kiireessä kuitata. Pidin paljon Munrosta, josta on tullut yksi suosikkikirjailijoistani tämän vuoden aikana. Liian paljon onnea aiheutti tosin yhden painajaisen, mutta se kertokoon kirjailijan taitavuudesta. Toinen tänä vuonna löytämäni suursuosikki on Jussi Valtonen, jolta luin myös toisen teoksen, Vesiseinä. Siitäkin lisää myöhemmin. Sattumalöydöksenä lomalta tarttui mukaan Chris Cleaven The Other Hand, joka osoittautui tosi vetäväksi tarinaksi ja teki sen mitä olen pitkään kirjalta odottanut: jotain mitä ei voi jättää mitenkään kesken ja valvottaa läpi yön. Lisäksi olen löytänyt uuden suosikkimuumin: Muumilaakson marraskuu on aivan fantastinen! Kesken on myös useampi kirja... mutta ajallansa ehdin näistä kirjoittamaan. Nyt täytyy kuitenkin paistaa kinkkua, neuloa pipo ja aloittaa uusi loma :) Ja se arvontakin on tulossa, ehkäpä uuden vuoden kunniaksi?!

Rare Exports

Jos halajaa jotain muuta kuin tiptaptiptap- joulutunnelmaa, kannattaa käydä katsomassa Rare Exports. Ei se mikään täydellinen ole: vähän vähemmän v-sanaa ja verta olisi ihan hyvin riittänyt kertomaan tarinan, mutta hauska se on ja raikas. Suosittelen tätäkin, ainakin niille joiden lapsuuden joulutunnelmaa ei ihan helposti saa pilalle :)

Antoine De Saint Exupery: Pikku prinssi (pop-up)

Antoine De Saint Exupery: Pikku prinssi (pop-up)
1943 Ranska
60sivua

LYHYESTI: Aivan upea uusintapainos Pikku Prinssistä. Tästä tykkää kaikki lapsesta vaariin. Minun mielestäni pitäisi ainakin tykätä :) Olen itse lukenut kirjan lukemattomia kertoja ja silti tykkään aina yhtä paljon tarinasta. Nyt sain vielä ihastella ihania pop-up kuvia ja leikkiä joidenkin sivujen "vipujen" kanssa. Mahtavuutta! Hieno puoli kirjassa on myös se, että sen hinta on ollut todella alhainen, kannattaa tsekata lähimmästä kirjakaupasta. 

Kirjasta löytyy luukkuja, vipuja ja todella hienoja alkuperäiskuvitusta vastaavia pop-uppeja. Suosittelen!

pupuset

En ole pitkään aikaan kertonut mitään pupusista, mutta he voivat oikein hyvin. Minulle on tullut hyvinkin selväksi mistä tulee termi jyrsijä, mutta suurimmilta tuhoilta on kuitenkin vältytty. Ei noista mitään sylipupuja ole tullut, mutta suostuvat halittaviksikin. Uteliaisuutta riittää ja karkaavat varmasti, jos yhtään on huolimaton. Hauskoja otuksia :)