Heinäkuu 2011

(Kaksi lasta, joita molempia kovin varjeltu auringolta...)

Tähän tulee heti aamulla heinäkuussa lukemani kirjat listattuna. Sitä ennen aion kuitenkin nukkua vähän. Päivään saa kummasti puuhaa kun huomaa seisovansa klo9.30 rappukäytävässä vauvan ja 5v:n kera ilman avaimia, rahaa, vaippoja tai vaunuja. Mies on toisessa kaupungissa iltaan asti töissä, eikä vara-avainta ole. Suosittelen kokeilemaan, mikäli kaipaa haastetta ja seikkailua elämäänsä.

Eli kirjoihin:
kirjoja 7
naisia 2/7
suomalaisia 1/7
englanniksi 1/7
sivuja 2258, keskiarvo 322

JonathanTropper: Everything Changes 
David Foenkinos: Nainen, jonka nimi on Nathalie
William Golding: Kärpästen herra
Markus Nummi: Karkkipäivä
Daniel Kehlmann: Maine
Susan Fletcher: Noidan rippi
Karin Schmidt: Sinä et kuole

Heinäkuun kirja: Daniel Kehlmannin Maine. Pidin valtavasti myös Karkkipäivästä, Naisesta, jonka nimi on Nathalie sekä Tropperin Everything Changes - kirjasta.

Daniel Kehlmann: Maine

 Daniel Kehlmann: Maine
Saksa 2009 (suom.2011)
176 sivua

MIKSI?: Poimin epäileväisenä uutuushyllystä. Erittäin onnistunut kansi.

LYHYESTI: Jos yrität väittää, että romaanihenkilö on vähemmän olemassa kuin sinä, niin tämän luettuasi et ole enää ihan varma asiasta.

FIILIS: Tätä on odotettu. Kirjaa, joka on vaan mahtava. Kehlmann kysyy kirjassaan pohjimmaisia eksitenssifilosofisia kysymyksiä äärimmäisen taitavasti, yhtä aikaa vakavasti ja leikitellen. Ihastuin todella. Esillä on myös julkisen ja yksityisen veteenpiiretty viiva sekä julkisuuden kaipuu ja taakka. Mistä tietää, että tämä on todella minun elämäni? Jos katoan, niin keneksi muutun? Kenen tarinaa kerron? Kuka minä olen ja miksi?

Maine on eräänlainen novellikokoelma, jonka hahmot liittyvät toisiinsa arvaamattomalla tavalla. Mukana on myös kirjailija, jonka romaanihahmot keskustelevat kirjailijan kanssa taitavasti. Yritin valita suosikkiani novelleista, mutta pidin kaikista. Tarinat ovat silti keskenään kovin erillaisia. Ehkäpä paras on kuitenkin "Rosalie lähtee kuolemaan". Mutta voisin luetella myös muut 8 novellia. Miguel Auristos Blancos meni henkilönä ironian puolelle ja nauratti synkkyydestään huolimatta (muistutti kovasti Coelhoa). Monista henkilöistä olisin halunnut kuulla lisää ja jäin pohtimaan mitä sitten tapahtui. Todellisista ja keksityistä. "Keskustelupuheenvuoro" taas on kirjailijan kielellinen taidonnäyte (ja samalla myös suomentajan).

Vaikka Kehlmann kysyy syviä kysymyksiä, hänen tekstinsä ja tarinansa vievät mukanaan. Hahmot ovat kiinnostavia ja käänteet yllättäviä. Lukekaa tämä. Ehdottomasti. Ainakin jos kiinnostut identiteettin ja olemassaolon kysymyksistä taidokkaassa kaunokirjallisessa muodossa.

MUUTA: Kirjailijan kuva löytyy takakannelta: tuo saksalaisen kirjallisuuden supertähti katsoo silmiini vakavasti. Minua nauratti, kun kuva on jotenkin niin KIRJAILIJAN näköinen. Onkohan se edes hänen kuvansa? Kehlmannilta on suomennettu myös toinen romaani Maailman mittaajat. Lukupinon jatkeeksi päätyy sekin.

TOISAALLA:
Hanna
Pienen mökin emäntä
Umami-sivusto/Ville (täällä voit osallistua arvontaan ja voittaa kirjan itsellesi)
Kirjavinkit


TÄHDET:
+ + + + +

Markus Nummi: Karkkipäivä

Markus Nummi: Karkkipäivä
Suomi 2010
381 sivua, Otava

MIKSI?: Nenäpäivän jälkeen en halunnut lukea enää yhtään -päivä liitteistä kirjaa, enkä Finlandia-ehdokkaita. (Looginen päättelyketju: jos voittaja on niin kamala, niin miten huonoja ne muut sitten ovat? Onneksi Finlandia on yhden ihmisen mielipidekysymys.) Erittäin luotettavalta taholta sain kuitenkin vahvat suositukset tähän kirjaan ja niihin kannattikin uskoa.

LYHYESTI: Tok Kilmore pelastaa rinsessan sillä aikaa kun aikuiset kaivelee napaansa.

FIILIS: Kirja on harvinainen yhdistelmä yhteiskunnallista viestiä, järkyttävää tarinaa, huumoria, sattumuksia ja pelottavan todelliselta tuntuvia hahmoja. Kirja vie taitavasti mukaansa ja onnistuu olemaan samalla kertaa kepeä, oivaltava ja raskas. En muista milloin olisin lukenut kirjan saman päivän aikana. Tämän luin.

Nummi yhdistää henkilöt taitavasti toisiinsa. Tarinasta löytyy turhautunut kirjailija, omaa elämäänsä pakoileva sosiaalipäivystäjätäti, seonnut yksinhuoltaja, riitelevä avioeropariskunta ja heidän lapset. Enemmän tai vähemmän näkymättömät. Kirjasta muodostuu jännitysnäytelmä. Tarkkanäköisyydessään satuttavan kerronnan ei toivoisi voivan olla totta ja kuitenkin tietää, että voisi olla. Siitä tunnistaa myös tahtomattaan itsensä: Paulan kiireestä ja turhautumisesta, Akin harhailevista ajatuksista, joita hän miellään kirjoittaisi romaaniinsa ja sosiaalityöntekijä Katrista, joka aina ensin epäilee ja kulkee ajatuksissaan toisaalla. Aiheena lastensuojeluilmoitukset vaikutti täysin mahdottomalta kiinnostavaksi romaaniksi, mutta kirjaa on hankalaa arvioda käyttämättä ylisanoja. Tämä on loistava.

MUUTA: Ne, joilta tämä kirja on jäänyt lukematta tulisi korjata virhe välittömästi. (Mielellään myös Finlandia-palkinnon valitsija voisi korjata virheensä.) Itse aion viimeistään nyt lukea Nummen Kiinalaisen puutarhan. Mies tykkäsi myös kovasti Karkkipäivästä. Kirjan nimi on muuten spot-on.

TÄHDET:
+ + + + (+)

William Golding: Kärpästen herra

William Golding: Kärpästen herra
Englanti 1954 (suom. 1960)
336 sivua, Otava.
Nobel 1983

MIKSI?: Päädyin tähän jotain kautta yrittäessäni etsiä kirjoja nostalgia-haasteeseen, mutta lukulistalla se on ollut kauan. Mahdottoman vaikeaa löytää kirjoja julkaisuvuoden mukaan! Tähän kirjaan liittyvät vuodet eivät kuitenkaan sovi minun nostalgiakseni.

LYHYESTI: Saareen jääneet pojat tappelevat ja kiusaavat toisiaan hengiltä. Kirjaimellisesti.

FIILIS: Yök.

Heinäkuuta ei ole enää loputtomiin jäljellä ja minulla on jo 4(!) kirjaa odottamassa arviota ja viideskin kohta. Yritän aina edetä järjestyksessä ja nyt en pysty tekemään mitään, ennen kuin saan sanottua jotain Kärpästen herrasta. Arvioiminen tuntui vaikealta jo viime viikolla ja nyt sitten viikonlopun Norjan tapahtumien jälkeen varsin mahdottomalta.

En ole lukenut tätä aiemmin, koska olen ollut varma etten pitäisi siitä. Olin oikeassa. Vaikka kuvaus ihmisluonteen todellisesta pahuudesta olisi kuinka hieno tahansa, niin minulle tämä oli liikaa. Haluan uskoa Rawlsin yhteiskuntasopimuksen kaltaiseen lopputulemaan, mikäli pitäisi ns. aloittaa alusta ja järjestäytyä. Ehkä kirjan aiheuttama kuvotuksen tunne kertoo jotain kirjan onnistumisesta, mutta minulle tämän kaunokirjalliset ansiot jäivät hämäriksi. Kerronta on osiltaan pitkästyttävää. Suomennoksen kieli on myös auttamattoman vanhentunut. Täytyi kuitenkin lukea loppuun kuinka pojille käy.

TOISAALLA: 
Sattumalta Lukuhetket arvio kirjan eilen, joten sieltä voitte lukea lisää.

MUUTA: Onpa synkkä Nobel-voittajan pääteos. Voit vastata kirjasta tehtyyn tietovisaan täällä. Itse sain kaikki oikein, hip hei!

TÄHDET:
+ + (+)

sanattomuus

Me vaellamme täällä kauniissa maassa
ja vaellamme pimeässä laaksossa.
Harvat ovat ilomme, monet murheemme
moni on poistunut joukostamme
niinkuin jokainen poistuu kerran.
Moni meistä kaipaa läheistään,
moni lähintään,
moni kohottaa huultensa pyynnön
ja sydämensä rukouksen:
"Anna heille rauha,
anna hänelle rauha."

Samaa me pyydämme itsellemme,
samaa jokaiselle tällä ja tuolla puolen virran:
jokaiselle joka vaeltaa kanssamme,
jonka sydän lyö
tai juuri nyt vaikenee.
Tai, jonka sydän nyt juuri alkaa sykintänsä.
(Lassi Nummi, Requiem 1990, Otava)

Kindle-mainontaa

Hanna oli mennyt ja ostanut Kindle 3:sen. Käykää ihmeessä lukemassa hänen juttunsa täältä. Itselläni tuo laite on ollut viime helmikuusta. Alkuinnostus on hieman karissut. Tai ihan vaan on ollut niin paljon kirja-kirjoja luettavana, että Kindle on jäänyt lukupinon pohjalle. Äitiysloman alkamisen jälkeen olen myös liikkunut vähemmän esim. junissa tai busseissa, mihin tuo sopii todella hyvin käytettäväksi. Meillä ei hetkeen toiminut kotona wi-fi, jolloin en saanut kirjoja ladattua. Mutta kyllä minä siitä edelleen kovasti tykkään :) Kirjoittamiini Kindle-aakkosiin pääset TÄSTÄ.

kesäleffoja osa II

Edellinen leffapostaus löytyy täältä.

Ole luonani aina
Kazuo Ishiguron kirjaan perustuva elokuva on onnistunut. En silti pitänyt siitä, sillä tarinana tämä on niin kovin synkkä. Kysymyksiä ja ajatuksia elokuva kuitenkin herättää. Olisi mukava kuulla teiltä jotka olette lukeneet kirjan, että miten nämä vastasivat toisiaan.
TÄHDET: ++++

Kuninkaan puhe
Paljon kehuja saanut elokuva änkyttävästä kuninkaasta lunastaa kaikki odotukset. Tämä kannattaa ehdottomasti katsoa!
TÄHDET: ++++(+)

Tamara Drewe
Englantilaisen elokuvan hahmot ovat kaikki aika kamalia, mutta tarina oli aivan erilainen kuin luulin. Puolikepeää ja vähän romanttistakin.
TÄHDET: ++++

Taistelija
Nyrkkeilyelokuva, jossa Cristian Bale tekee aivan uskomattoman roolin! Jo sen takia leffa kannattaa ehdottomasti katsoa. Tässä on kyllä hulluin perhe pitkään aikaan. Elokuva perustuukin tositarinaan ;)
TÄHDET: ++++

Black Swan
Balettielokuva, joka kertoo hienosti nuoren naisen muutoksesta valkoisesta joutsenesta mustaksi ja ristiriidasta, joka tästä aihutuu.
TÄHDET: ++++

 Kova kuin kivi
Coenin veljesten upea lännenelokuva, jossa nuori Hailee Steinfield näyttelee vaikuttavasti vanhojen setien (kuten Matt Damon) kanssa.
TÄHDET: ++++(+)

Just Go With It
Yllätävän onnistunut romanttinen komedia (minun odotukseni näiden suhteen ovat tosin kovin vähäiset). Jennifer on ihanasti ikäisensä ja kohtaus jossa he ottavat mittaa toisistaan Kidmanin kanssa korvasi muutamat ala-arvoiset vitsit.
TÄHDET: +++

Cemetery Junction
Tämä on helmi! Kiinnostavat hahmot, hyvät näyttelijät ja toimiva tarina: upealla musiikilla. Naurettiin aivan katketaksemme.
TÄHDET: ++++(+)


Jatkan taas jossain kohtaa. Kuten sanottu, on tullut muutama leffa katsottua viime aikoina...