26. lokakuuta 2013

Esikoispalkintoehdokkaat 2013



Tänään julkistettiin 2013 vuoden esikoispalkintoehdokkaat 90 kirjan joukosta. Itse olen lukenut listalta kaksi kirjaa, eli Tua Harnon Ne jotka jäävät, sekä Pasi Pekkolan Unelmansieppaajan. Rakastin Harnon kirjaa. Kertakaikkiaan ja varmaan myös aika sokeasti. Joten jos saisi äänestää, niin minun ääneni menisi miettimättä hänelle.

Teen pian esittelyn myös Pekkolan kirjasta, kun se on jäänyt tekemättä. Sillä välin voit tutustua Järjellä ja tunteella -Susan kirjoitukseen ja sieltä löytyviin linkkeihin toisiin blogeihin. Antti Heikkisen Pihkatappi löytyy kehuvana arviona Kirsin kirjanurkasta. Veera Niemisen Avioliittosimulaattoirian on kuvattu hauskaksi ja piristäväksi Kirjojen keskellä -blogissa. Niina Miettisen Israel-tyttö esikoisesta ei jäänyt Lumiomenaan pysyvämpää jälkeä. Muita nimettyjä en tunnistanut tai ollut laittanut aktiiviseen muistiin.

Moni on jo ihmetellyt sitä, miksi Pauliina Rauhalan Taivaslaulu ei ollut listalla. Itsekään en oikein ymmärrä miksi näin. Vertailu on tietysti mahdotonta, koska en ole lukenut noita muita listalla olevia teoksia. Todettakoon silti, että kaunokirjallisilta ansioiltaan sanoisin Rauhalan ylittävän Pekkolan.

Huomenna vihdoin kirjamessuille!

23. lokakuuta 2013

Robert Galbraith: Käen kutsu

Robert Galbraith: Käen kutsu
Englanti 2013
Otava 468s.

LYHYESTI:  Huippukuuluisa supermalli putoaa kuolemaansa ja kaikki viittaa itsemurhaan. Löytääkö yksityisetsivä toisenlaisen selityksen?

GENRE: Perinteinen salapoliisi- tai oikeastaan ykstyisetsivädekkari.

MIKSI?: Oikeasti kirjan on kirjoittanut J.K. Rowling. Vaikka en ole Potter-fani, kiinnostuin mitä on luvassa kun hän valitsee kohderyhmäksi aikuiset ja genreksi dekkari.

FIILIS: Lola on rikkaaseen perheeseen adoptoitu tytär, josta tulee superjulkkis. Elämänsä aallonpohjassa rypevä yksityisetsivä Comoran Strike saa hänen kuolemansa tutkittavakseen. Väliaikainen toimistosihteeri Robin ottaa paikan Striken rinnalla tutkimuksessa, joka ei näytä johtavan mihinkään.

Dekkarit eivät ole ihan ominta genreäni. Tällainen rauhalliseen tahtiin kirjoitettu tarina vailla raakuuksia uppoaa kuitenkin hyvin. Kirja nojaa vahvasti särmikkäisiin henkilöihin, keskustelevaan tyyliin ja kikkailemattomaan juoneen. Taitavasti mennään kohti loppuratkaisua, joka onnistuu yllättämään. Comoran sai sympatiani ja mielelläni kulkisin hänen seurassaan toistekin.


Rowlingin maailmanmaine mahdollistaa, että hän voi kirjoittaa mitä tahansa. Siksi hämmästyttää, että kirja on näin perinteinen. Ilmeisesti on totta, että kirjailija yritti todella salata henkilöllisyytensä ja kirja ehti saamaan positiivisia arvioita jo ennen kuin totuus paljastui. Silti juuri kirjailija tekee tästä kirjasta erityisen kiinnostavan.

TOISAALLA:
Goodreads palvelussa on lähes 33 000 arviota kesiarvolla 3,9/5.

TÄHDET:
+ + + +

Pitäsikö se Paikka vapaana lukea?
______
Blogini pääsi Cisionin kirjallisuusblogilistalle sijalle kuusi. Se on vähän noloa, etenkin kun olen päivittänyt tätä miten sattuu etenkin tänä vuonna. Leena Lumi oli ansaitusti ykkönen ja monen muunkin olisi kuulunut olla listalla. Iloitsen kuitenkin kirjablogien saamasta huomiosta ja tämmöinenkin pieni juttu tästä tehtiin. Tämä varmaankin innostaa bloggaamaan ahkerammin!?

21. lokakuuta 2013

Liane Moriarty: Husband's Secret

Liane Moriarty: Husband's Secret
Australia 2013
416s.

LYHYESTI: Totuuden ongelmallisuus on siinä, että se saattaa muuttaa kaiken.

MIKSI?: Melkein 2000 arviota amazon.com:ssa keskiarvolla 4,5. Kirjasta on runsaasti pöhinää englanninkielisissä blogeissa. En myöskään muista, koska olisin viimeeksi lukenut australialaisen kirjan.

FIILIS: "Perhaps there are no answers to questions like that. Parhaps nothing was ever 'meant to be'. There was just life, and right now, and doing your best. Being a bit 'bendy'."

Tämä on chick litin aikuisempi ja vakavampi sisarus. Kirja kertoo naisista erilaisissa mahdottomissa elämäntilanteissa. Tess kohtaa käsittämättömän aviokriisin ja samoin käy Cecilialle, vaikkakin aivan eri syistä. Kaikki alkaa kutkuttavasti aviomielehn kirjeestä, jonka Cecilia löytää vahingossa. Kirjeen päällä lukee "saa avata vasta kuolemani jälkeen". Avaistko?

Salaisuuksia paljastuu ja niiden kanssa yritetään elää. Kaikkien tilanteet tuodaan lopulta sivuamaan toisiaan. Tulos on hallittu, vaikkakin pakotetun oloinen. Oman sukupolveni kysymyksille jää hyvin tilaa - millaisia ovat oikeat valinnat? Mikä on kohtuullinen seuraus teoista jotka eivät kestä päivän valoa? Kirjan yksi kantava ajatus sanotaan suoraan vasta epilogissa. Jäin pitkäksi aikaa miettimään  miksi vasta siellä?

Sivut kääntyvät nopeasti. Kirja tyydyttää kaipuun viihdyttävään draamaan tehokkaammin kuin monikaan tv-sarja.

"You could try as hard as possible to imagine someone else's tragedy - drowning in icy waters, living in a city split by a wall - but nothing truly hurt until it happened to you. Most of all, to your child."

KENELLE?: Jos kaipaat kevyttä ja juonellista page turner -kirjaa, lue ehdottomasti!

TOISAALLA:
USA today:n hehkutus

TÄHDET:
+ + + +

17. lokakuuta 2013

Taina Latvala: Välimatka

Taina Latvala: Välimatka
Suomi 2012
WSOY 251s.

MIKSI?: Ihastuin Taina Latvalaan tämän kirjan esittelytilaisuudessa. Lisäksi olin saanut vahvat suositukset lukea häntä. Sittemmin rakastuin esikoisteokseen Arvostelukappale. Paljastuskirja oli pettymys, mutta Välimatka lunasti odotukset.

LYHYESTI: Äiti ja tytär kohtaavat toisensa ja menneisyytensä Teneriffalla. "On olemassa monenlaista onnea, eikä minun tarvitse ymmärtää kaikkea."

FIILIS: 
"Kuski painaa kaasua eikä hiljennä kaarteissa. Aamuinen appelsiinimehu hölskyy vatsassa, loppumatka kuluu kuolemanpelon vallassa. Äidillä ei ole turvavyötä, hän ei ole pitkiin aikoihin pelännyt kolareita. Hän katselee maisemia kuin näkisi kaiken viimeistä kertaa."


Äiti on aina puhunut matkasta Teneriffalle. Kun tyttäret vihdoin tällaisen matkan ostavat, äiti ei vaikuta ilahtuneelta. Toisen tytöistä on lähdettävä mukaan. Äiti ja tytär matkaavat lomakohteeseen, jossa kaikki on eri tavoin kuin kotiseudun maisemassa. Vuosia sitten kadonnut isä on poissaolollaan edelleen läsnä matkalla. Mukaan tulee myös muistikirja, joka kertoo menneisyydestä enemmän kuin haluaisi tietää.

Ahmin kirjan hetkessä. Nautin Latvalan upeasta ja omintakeisesta tyylistä kirjoittaa lauseita, jotka omituisella tavalla vievät kauas omiin muistoihin ja samalla pysäyttävät hetkeen. Minä haluaisin kirjoittaa niin kuin Latvala.

Minua häiritisi murre, jota käytetään osassa kirjaa, sekä päähenkilön ikä (vaikuttaa ikäistään vanhemmalta). Tarina on jokseenkin ennakoitava, mutta tärkeämpää kuin juoni ovat ihmisten väliset jännitteet ja se, miten niistä kerrotaan. Upea kirja!

"Äidin seurassa olen aina viisitoista, minulla on häntäluuta hipovat hiukset ja neule, joka on seuraavana vuonna liian piukka. Hänen maailmassaan nainen ja mies seisovat aina eri puolilla huonetta, niin kuin Evijärven nuorisoseuralla vuonna 1968, kun tytöt odottivat kavaljeereja kotelomekoissaan ja rumimmat jäivät yli."

TÄHDET:
+ + + +

8. lokakuuta 2013

Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä

Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Ranska 2001
Like, 157s.

MIKSI?: Osui käteen kirjastossa. Kaipasin jotain tragikoomisesti lohduttavaa.

LYHYESTI:Älykkyys on yliarvostettua.

FIILIS: Olen niin tyhmä, että luin tämän kirjan. Tein sen silläkin uhalla, että olen lukenut myös Pagen Maailmanloppuihin tottuu, enkä juuri pitänyt siitä.

Tunnen itseni useinkin vähän tyhmäksi. Ehkä juuri siksi vitsi nauratti vain vähän, jos lainkaan. Olin odottanut aiheen käsittelyltä paljon enemmän. Kritiikki kohdistuu ansaitusti kulutus- ja viihdeihannointiin, mutta jää varsin laimeaksi.

Päähenkilö on Antoine, joka on ajelehtinut läpi elämänsä yliälykkäänä tiedekunnasta toiseen tyhmien ihmisten keskellä. Hänellä on omituisia ystäviä, jotka eivät tuo hänelle riittävää iloa. Mies yrittää keksiä keinoja, jotta elämä voisi tuntua edes siedettätävältä. Kokeilulistalla ovat juoppous, itsemurha ja masennuslääkkeet.

Lopputulos ei ole niin mielenkiintoinen, että kirja kannattaisi lukea. Paitsi jos nyt sitten olet niin älykäs, ettet kertakaikkiaan kestä todellisuutta.

TÄHDET:
+ + (+)