Kaiken maailman eläinsadut

Kaiken maailman eläinsadut
toim. Katriina Kauppila, kuvitus Matti Pikkujämsä
Suomi 2011
Otava 165s.

MIKSI?: Blogiani seuranneet tietävät minun innostuvat vain harvoista lastenkirjoista. Tämä on ehdottomasti innostumisen arvoinen. Kirja tuli mukaan sattumalta kirjastosta, hienojen eläinkuvien innostamana.

LYHYESTI: Hyvin valikoituja vanhoja ja uusia eläinsatuja upeilla kuvilla.

FIILIS: Tästä kirjasta on nauttinut koko perhe. Eläinsadut ovat olleet sopivan mittaisia - joskus on innostuttu lukemaan useampi, muutama oli pidempi. Jotkut olivat tuttuja (mutta ei liian monet).

Kirjassa on kolme lukua: kansansadut, perinteiset eläinsadut ja aikamme eläinsatuja. Erityisen hauskoja olivat Aisopoksen sadut ja nautin valtavasti myös nykykirjailijoiden saduista. Kirjailjoina näissä mm. Kari Hotakainen, Jukka itkonen, Hannele Huovi ja Eeva Tikka. Kuvia on sopivasti ja ne ovat todella huippuja. Tämä on tuleva klassikko ja iltasatugenren helmi. Haluan ostaa tämän omaan hyllyymme, ihastus on sitä lajia.

TOISAALLA:
Jenni kuvasi kirjan kuvia. Ja täälllä Jennin juttu Hotakaisen sadusta.
Lastenkirjahylly kertoo tämän olevan vastaus lyhyiden satujen huutavaan pulaan. Aamen.
Tässä kohtaa haluan nostaa esiin myös mainion lastenkirjablogin, eli Viivin Värikäs päivä. Käykää ihmeessä kurkkimassa sieltä lastenkirjavinkit!

TÄHDET:
+  +  +  +  +

MUUTA:
Kirjoitan satujen tärkeydestä huomenna Etelä-Saimaassa.

Unkarilaisia kansansatuja (satuhaaste)

Unkarilaisia kansansatuja
1965. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
256 sivua

MIKSI?: Mieheni rakastaa tätä kirjaa. Enkä kyllä ihmettele miksi. Katjan satuhaaste innosti palaamaan näihin.

LYHYESTI: "Jälleen he suutelivat toisiaan ja elävät vielä tänäänkin, elleivät ole kuolleet."

FIILIS: Nämä ovat aivan hulvattomia klassikoita. Alussa ei voi koskaan tietää minne juttu päättyy. Ihan oikeasti on mahdotonta arvata. Jossain määrin näistä tulee mieleen Liisa Ihmemaassa - mutta siinä minua on joskus turhauttanut se, ettei mikään kerronnallinen sääntö pidä paikkaansa eli missä kohtaa tahansa voi tapahtua mitä tahansa epäloogista. Näissä lukijana kuitenkin nautin yllätyksellisyydestä. Sadut ovat erillaisia ja vaihtelevan mittaisia omia kokonaisuuksia. 

Nämä viihdyttävät, pistävät miettimään, naurattavat, hämmästyttävät ja kauhistuttavat. Mitäpä sitä muuta hyvältä kirjallisuudelta vaatimaankaan?! Satuina mietin, että en taitaisi lukea näitä kaikkia 6v:n kanssa, sen verran arveluttavia jotkut kertomuksista olivat (Vai mitä sanotte iltasadusta nimeltään "Arkkuun pantu poika", "Mustalainen taivaassa ja helvetissä" tai "Kolme hullua"?)  Useassa sadussa esiintyy Jeesus.

MUUTA: Kirja sisältää 43 satua ja niiden sanotaan muistuttavan monia suomalaisia kansansatuja. Itse olen elänyt niin vähän satujen maailmassa, että en tällaisia yhteyksiä osaisi paljoakaan huomioida. 

Nämä ovat tutustumisen arvoisia klassikoita! Suosittelen! Unkarilaisia kansansatuja on julkaistu myös nimellä Puolitoistavuotias kuninkaanpoika (1981). Onko teillä näistä kirjoista kokemuksia?

Lastenkirjasunnuntai #13 Peppi Pitkätossu

Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Ruotsi, 1945 (tämä käännös ja kuvitus 2010)
222 sivua

LYHYESTI: No kaikki tietää Pepin ja sen ettei hänelle mikään ole mahdotonta. Uutta on se, että tästä on tehty uusi suomennos (Kristiina Rikman) sekä uusi kuvitus (Lauren Child). 

LAPSEN KOMMENTTI: "Peppi on hauska kun se tekee kaikkea kummallista!"

FIILIS: 5v. lahjaksi saatu uusi Peppi on tuonut paljon iloa. Se on ollut ensimmäinen pitkä kirja, jonka olemme lukeneet yhdessä ja molemmat nauttineet aivan erityisesti. En muistanutkaan, että Peppi on näin filosofinen, viihdyttävä ja hauska. Monena iltana on käynyt niin, että minä olen halunnut jatkaa lukemista lapsen jo väsähdettyä :)

Kuvituksesta tulee mieleen suositut Samu ja Salla-kirjat, jotka ovatkin saman kuvittajan tekemät. Miinuksena se, että kuvia on aika vähän. Nämä kuvat ovat aivan uudenlaisia - itse tykkään uudesta Pepistä.

Myös suomennos on tehty uudelleen. En osaa verrata vanhaan, koska on niin pitkä aika siitä kun olen lukenut viimeeksi Peppiä. Olisin voinut puoltaa jopa vielä enemmän uudistusta, suomennokseen kun on jätetty kaikuja menneisyydestä. Joitain kohtia ja sanoja 5v. onkin mahdoton ymmärtää ja äitin täytyy vähän tulkita. Mutta ilmeisesti nykyistämistä on tapahtunut reilusti ja se on positiivista.

Pepin pystyvyys ja kekseliäisyys antaa potkua myös väsähtäneelle aikuiselle. Surulliset sävyt ovat myös läsnä, mikä antaa lisäulottuvuutta tarinaan. Suositellaan kovasti kaikille!

Italo Calvino: Halkaistu Varakreivi

Italo Calvino: Halkaistu Varakreivi
Italia, 1952 (Suom. 1970)
115 sivua

MIKSI?: Luin joskus vuosia sitten Jos talviyönä matkamies ja se oli hieno. Sittemmin on pitänyt lukea muutakin

GENRE: Metafiktiivinen lyhytromaani

LYHYESTI: Aikuisten satu hyvästä ja pahasta.

FIILIS: Tämä lyhyt kirja on ensivaikutelmaltaan aivan hulvaton. Sotaan lähtenyt varakreivi palaa tykinkuulan jäljiltä kotiin puolikkaana. Hänestä on jäänyt jäljelle vain paha puolikas. Myöhemmin myös toinen puoli löytyy ja se on ärsyttävyyteen asti hyvä.

Calvino tukeutuu kansansatuihin, sekoittaen fantasiaa ja filosofiaa ajattomaan tarinaansa. Kirja naurauttaa, vaikka onkin osittain tosi karu. On pakko pysähtyä miettimään mitä pahuus on ja toisaalta mitä on olla hyvä. Jos nämä laittaa yhteen, kumpi voittaa vai ovatko molemmat läsnä?

Calvinoa lukee mielellään. Kerronta menee eteenpäin, yllättää, herättää pohtimaan ja viihdyttääkin. Silti kaipasin vielä jotain. Jollain tapaa Halkaistu varakreivi on jopa liian sadunomainen ja yksinkertaistava menettäen niin jotain mahdollisesta syvyydestä.

TÄHDET:
+ + + (+)