Näytetään tekstit, joissa on tunniste thrilleri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste thrilleri. Näytä kaikki tekstit

16. tammikuuta 2013

S.J. Watson: Kun suljen silmäni



S. J. Watson: Kun suljen silmäni
Englanti 2011 (Suom.2012)
Bazar 390s.

LYHYESTI: Jos muistaa vain yhden päivän, on vaikea rakentaa muistoja tai totuutta nykyisyydestä.

FIILIS: Romaanin alkuasetelma on loistava. Christine herää joka aamu muistamatta isoa osaa menneisyydestään, hämmästyneenä vierellään nukkuvasta aviomiehestä. Hän kärsii muistinmenetyksestä ja pystyy muodostamaan muistoja vain yhden päivän ajan. Lääkärin ja oman päiväkirjan avulla Christine alkaa selvittää menneisyyttään. Jännitys rakentuu rauhallisesti, mutta väistämättä, sillä jokin on pahasti pielessä. Keneen voi luottaa?

Watson vie tarinaa taitavasti ja lukijana sivut kääntyivät nopeasti. Jotain turhia selittelyjä tai alleviivausta kerronnasta löytyy, pieniä aukkojakin, mutta ihailtavan hienosti Watson pitää kasassa vaativan juonen. Ennalta en pystynyt arvaamaan paljoakaan.

On mielenkiintoista pohtia, millaista elämä olisi muistin nollautuessa aina nukkuessa. Ihmisen muisti ja sen pätkiminen on loputon loistavien kirjojen lähde, mutta tämä on tietysti pikemminkin jännäri. Suosikkini näistä lyhyen muistin kirjoista on The Housekeeper +The Professor, jota en olekaan muistanut hehkuttaa vähään aikaan.

Mietin, että Christinen välähdyksen omaisissa muistoissa ja kerronnassakin oli paljon samaa kuin Karoliina Timosen Aika mennyt palaa kirjassa. Oli hauska havaita tällainen yhteys. Mitä sanoo muut?

TOISAALLA: Bloggaajat ovat lukeneet kirjaa varsin paljon. Tätä on nimetty mm. vuoden parhaaksi thrilleksi. Susa antoi kirjalle pisteitä 5/5 ja hänen arviostaan voi klikkailla eteenpäin toisten blogeihin.

TÄHDET:
+ + + +

20. kesäkuuta 2012

Gillian Flynn: Gone Girl

Gillian Flynn: Gone Girl
Yhdysvallat 2012
432s.
Kindle on iPad

MIKSI?: Juuri julkastu kirja on saanut hurjasti nettikohinaa Amerikassa (ansaitusti).

LYHYESTI: Boy meets a girl and everything gets quite messed up after that.

GENRE: Erinomaisesti kirjoitettu psykologinen thrilleri.

FIILIS: Marriage can be a real killer.


Tämmöiset kirjat pitäisi kieltää. Ensinnäkin minulla on kertynyt hurjasti univelkaa, kun olen lukenut tätä useampana iltana yömyöhään. Toiseksi kaikki juonenkäänteet jättivät pään niin pyörälle, että mietin vieläkin Nickin ja Amyn tarinaa.

It's Nick, laid-back and calm, smart and fun and uncomplicated. Untortured, happy. Nice. Big penis.

Amy ja Nick tapaavat ja erilaisista taustoistaan huolimatta rakastuvat. Heillä on rahaa, hyvät työpaikat ja New York-elämä. Sitten tulee potkut ja muutto keskelle ei-mitään. Viidentenä hääpäivänä Amy katoaa ja Nick vaikuttaa syylliseltä murhaan. Juonesta  ei voi kertoa enempää. Voin luvata, että tulet yllättymään. Mikään ei ole sitä miltä näyttää.

"You'd literally lie, cheat, and steal - hell, kill- to convince people you are a good guy" Go once said.


Kirja on melkein pelottavan taitava (miten kukaan voi osata kirjoittaa tällaista?). Se pitää otteessaan, rakenne on hiottu upean tarkasti, kieli on kiinnostavan monipuolista, henkilöt sopivan kulmikkaita. Paksu kirja jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat riittävän erilaisia, niin että kiinnostus säilyy. Lukujen lopuissa on myös läpi romaanin todella taitavia lopetuksia. "And that was my fifth lie to the police."


Tämä on erityisesti tarina avioliitosta. Kirjailija onnistuu monessa kuvauksessa ja dialogissa olemaan niin aito ja osuva, että lukija löytää ihonsa kananlihalta. Jos olisin oikein kriittinen, voisin myöntää muutaman käänteen olleen minulle jo vähän liikaa. Silti en ottaisi mitään pois. Kirja ei  sisällä mitään raakuuksia, mutta jonkin verran suhteellisen rajuja seksiviitteitä. 

It was the end of my career, the end of hers, the end of my father, the end of my mom. The end of our marriage. The end of Amy.

ENNUSTUS: Tästä tulee uusi ISO-hitti. Jos ei nyt ihan uutta Larsonia, niin melkein kuitenkin.

KIRJAILIJA: Tämä on Gillian Flynnin 3. romaani. Häntä ei ole vielä suomennettu, mutta asiaan on varmasti tulossa pikaisesti muutos. Jään innolla odottamaan mikä kustantamo saa hänet listoilleen.

TÄHDET:
+ + + + (+)

14. huhtikuuta 2012

Carita Forsgren: Perintö


Carita Forsgren: Perintö
Suomi 2012
Otava, 287 sivua

MIKSI?: Forsgren on yksi harvoista kirjailijoista, jonka koko tuotannon olen lukenut. ( Jänistanssin, Auringonkehrän ja Kolmen kuun kunigattaren (mini)arviot.

LYHYESTI: Jännityskirja perinnönjaosta.

FIILIS: Ihan ensin - pidin kirjasta ja luin sen nopeasti. Tarina pitää jännitteensä. Lukija miettii läpi kirjan sitä  mitä todella on tapahtunut.

Mutta. Kertomus avutuu vähitellen ja turhauduin hetkittäin odottamaan, että tapahtumat selviäisivät. Ehkä odotus olisi ollut helpompaa jos edes yhdestä kirjan henkilöstä olisi voinut tykätä. Okko on selvästi pakomatkalla ja kulkee ympäri eurooppaa. Välillä palataan siihen mitä oli aiemmin ja siirtymät toimivat hienosti.

Okon ja hänen siskonsa pari- ja perhesuhteet eivät ole mitenkään yksinkertaisia. Vanhemmat ovat käytännössä eronneet ja molemmilla on uudet kumppanit. Siinä kaiken välissä on globaalissa maailmantaloudessa menestyksestä taisteleva tehdas. Forsgren kirjoittaa taitavan runsaasti ihmissuhteista tapahtuneen tragedian keskellä - lukijalle jää pohdittavaksi  kunkin motiivit ja se, voiko keneneenkään luottaa?

Loppujen lopuksi kirjan henkilöhahmoissa löytyy kiinnostavaa monitahoisuutta, vaikka en heistä juuri pitänytkään - maailmankuvaltaan he olivat minulle liian tylyjä. Aiheiden runsaus kirjassa on myös hetkittäin uuvuttavaa. Lopun tapahtumat ovat traagiset, mutta lukija saa vastaukset itselleen.

Forsgren osoittaa jälleen taitonsa taitavana kertojana ja kirjailijana.

TOISAALLA:
Amman kanssa ollaan samoilla linjoilla kirjan ja kirjailijan suhteen. Amma tekee myös hauskan vertauksen Tarantinoon ja saippuaoopperoihin.
Kirjavinkeissä kehuttiin.
KSML:ssä on tykätty, mutta moititaan hitusen ahneudesta.

MUUTA: Huhut kertovat, että Forsgren olisi seuraavaksi kirjoittamassa historiallista romaania, jee!

MISTÄ: Arvostelukappale kustantajalta

TÄHDET:
+ + + (+)







11. kesäkuuta 2011

Tyttöystävä ja Tahra: ruotsalaisia kirjoja

Karolina Ramqvist: Tyttöystävä
Ruotsi 2009 (suom. 2011)
280sivua. Helsinki-kirjat

GENRE: Kaunokirjallisuuteen kallellaan olevaa jännitystä (mikä tarkoittaa, ettei jännitystä juurikaan ole)

LYHYESTI:  Tyttöystävä odottaa lain toisella puolella työskentelevää miestä kotiin.

 MIKSI?: Kirjaston uutuushyllystä poimittua. Tämä oli saanut myös jonkun ruotsalaislehden myöntämän kirjallisuuspalkinnon.

FIILIS: Näkökulma on tämän kirjan tarina ja kantava voima. Karin istuu kotona ja odottaa. Ja sitä hän saakin tehdä, sillä hänen miehensä on paljon poissa. Ammattirikollisena toimiminen on ilemisen aikaa vievää puuhaa.

Kirja on kai tutkielma siitä, miksi kukaan nainen olisi ja eläisi ja jäisi tällaiseen suhteeseen. Onko kysymys rahasta? Vai vallasta suhteessa keneen? Kuka on uhri? Onko sellaisia? Tilanteeseen voi toisaalta varmasti samaistua kuka tahansa, jonka mies on paljon pois ja rahaa riittää. Rikollisuuden näkökulma tuo oman lisänsä, kun tietää että talot ja upeat tavarat on osetettu "verirahoilla".

Romaani alkaa hyvin ja Romqvist osaa kirjoittaa kiinnostavasti. Muutaman päivän ajalle sijoittuva tarina ei kuitenkaan kanna loppuun asti. Karin odottaa ja miettii elämäänsä, mutta siihen se sitten jääkin. Minä olisin kaivannut jotain muuta, vaikka sitten sitä jännitystä.

TOISAALLA: 
Rakkaudesta kirjoihin
Erjan lukupäiväkirja
Nenä kirjassa

TÄHDET:
+ + (+)

Katarina Wennstam: Tahra
Ruotsi 2007 (suom.2011)
431 sivua. Otava

MIKSI?: Taisin poimia vinkin Rakkaudesta kirjoihin blogista (linkki vie kirjan arvioon)

GENRE: Takakansi sanoo että trilleri, mutta ei tämä kovinkaan jännittävä ainakaan ollut.

LYHYESTI: kulissiperheen elämää.

FIILIS: Kirja käsittelee seksikauppaa ja seksinostoon liittyvää etiikkaa. Kuka on uhri, kysytään tässäkin kirjassa.

ÄÄh. Minulle nyt ei taida iskeä tämä psykologis- feministi-jännitys-genre. Tarina on yhteiskunnallinen, kirjialija kirjoittaa ihan vetävästi, moni muu on tykännyt ja kehunut, mutta minä en vaan innostunut. Luin kyllä, loppuun asti, myönnetään. Liikaa seksiä, liian ennalta-arvattavaa, liian itsestäänselvät hahmot.

Kirjan ansio on tietyt oivallukset ja henkilöiden äänellä lausutut totuudet seksin myynnin ja oston eri vaikutuksista. 14-vuotiaan Emman elämää kuvataan erittäin uskottavasti. Pidin  siitä, ettei kirjailija lähtenyt juurikaan harhailemaan, vaan pysyi hyvin tarinassa.

Inhosin kirjan henkilöitä, erityisesti Rebeccaa sekä Jonasta. Inhosin muitakin hahmoja. Ehkä eniten inhosin loppua, paitsi viimeistä sivua eli se onneksi palkitsi.

TÄHDET:
+ + +

YHTEISESTI:
Aika hassu sattuma sinällään, että minun käsiini kulkeutui kaksi vastasuomennettua ruotsalaisen naisen kirjoittamaa kirjaa, joissa oli hyvin paljon samaa. En ihan osaa edes sanoa, mitä se samankaltaisuus on, sen lisäksi, että molemmissa oli runsaasti seksiä ( ja sanokaa vaan vanhoilliseksi, mutta minusta se ei ole kovin hyvin perusteltua näissä kirjoissa ainakaan tässä mittakaavassa). 

Minä en halua lukea liian "kauheita" kirjoja. Nämä olisivat siis voineet olla minun kirjojani, sillä kummassakaan ei sinällään tapahdu mitään hirvittävää tai väkivaltaista. Mielestäni on erikoista, että kirjat on luokiteltu jännitykseen, sillä itse ymmärrän termillä jotain ihan muuta. Ramqvistin kirja on selkeästi kaunokirjallinen ja Wennstamin taas yhteiskunnallinen.

Joka tapauksessa kirjat olivat jokseenkin pettymys. Toisaalta luin molemmat ilman, että edes harkitsin keskenjättämistä. Taidan siirtyä lukemaan oman genreni kirjoja kun tämä tutustumismatkailu psykologiseen "jännitykseen" ei ole osoittanut menestyksekkääksi.

Molemmissa kansisssa on muuten käytetty valokuvaa. Se on varsin harvinaista, eikö? Mitä pidette tuosta Tyttöystävän kannesta?

PS. Olen kovasti kierrellyt blogejanne, vaikka en ole kommentoinut. Kivoja kirjoja ja juttuja monella! Minulla olisi paljon kirjoitettavaa, mutta aika hankalaa on löytää blogiaikaa juuri nyt. Vauva on silti edelleen ihana :)

5. huhtikuuta 2011

Carita Forsgren: Jänistanssi

Carita Forsgren: Jänistanssi
Suomi 2011
270 sivua, Otava

MIKSI?: Olen pitänyt Forsgrenin historiallisista romaaneista, Kolmen kuun kuningatar ja Auringon kehrä. Niihin kannattaa ehdottomasti tutustua.

GENRE: Trilleri

LYHYESTI: Kaikki jänikset eivät ole sitä miltä näyttävät.

FIILIS: Reiluuden nimissä on sanottava, että tämä ei ole minun genreni. Ahdistun helposti jännittyneestä ja pelottavasta tunnelmasta. Romaanin lukee kuitenkin nopeasti ja siihen eläytyy. Nämä ovat kaikki merkkejä ihan onnistuneesta jännitysromaanista.

Kirjassa kerrotaan nuorista aikuisista, heidän ihmissuhteistaan ja salaisuuksistaan. Itse juonesta en halua sanoa mitään, ettei tule paljastettua liikaa. Tihenevä tunnelma luodaan pienillä vinkeillä ja asiat etenevät huonoon suuntaan.

Vaikka kirjan luettavuus on taattua laatua, olin silti pettynyt. Minusta tämä on kovin tavallinen jännityskirja, samaa sarjaa monien psykologis-jännitys-genreen kuuluvien kanssa. Rusakot, niiden piirrokset ja animaatiostudio oli kiva lisä juoneen, mutta lopulta sitäkään ei viety kovin pitkälle. Kirjan ihmiset olivat minulle vähän liian kummallisia ajatuksiltaan ja elämältään. Enkä oikein uskonut tapahtumien kulkuun. Ehkä en vain halua kuvitella, että tuollaisia ihmisiä oikeasti olisi olemassa.

Joissain ikään kuin sivulauseissa esitetyissä ajatuksissa on hienoja helmiä, nämä ovat kirjan parasta antia. Kertojien vaihtelu toimi hyvin ja toki oli aivan pakko saada tietää miten juonen rakennus sujuu loppuun.

Suosittelen toimivana jännitysvälipalana.

TÄHDET:
+ + +

19. lokakuuta 2010

Harlan Coben: Viaton

Harlan Coben: Viaton
Yhdysvallat, 2005
356 sivua

LYHYESTI: Kummallisia kuolemia ja elämänkohtaloita jännittävässä paketissa.

FIILIS: Tämä toinenkin lukemani Coben oli oikein hyvä. Pidin ajatuksista joilla tässä leikittiin: Jos on kerran ollut vankilassa, vaikka vahingossakin, voiko siitä koskaan palata tavalliseen elämään? Jos on kerran ollut strippari, voiko elämänsä suunnan muuttaa kokonaan? Miten menneisyytemme seuraa meitä?

No, tämä nyt kuitenkin on ihan perusjännäri, eli mitään liian syvällistä ei todellakaan ole luvassa. Mutta ei myöskään mitään liian ahdistavaa. Coben tekee juonistaan selkeästi kovin monimutkaisia, mutta kuitenkin niin, että niitä pystyy seuraamaan. Aina kun luulee olevansa kärryillä, voi jostain tulla uusi koukku.

Jotkut kirjan hahmot ja yksityiskohdat hitusen ärsyttivät, mutta kokonaisuus oli jälleen oikein vetävä. Aion luultavimmin jatkaa Coben putkeani ja suosittelen häntä kovasti myös muille.

MUUTA: Tämä kirja oli ihan itsenäinen opus, mutta yksi rikostutkija oli tuttu siitä toisesta Cobenista, eli ilmeisesti hän käyttää joitain samoja hahmoja. Tästä toiseen Coben arviooni muutaman viikon takaa. 

TÄHDET:
+ + + +
(Tähteni ovat muuten sellaisia fiilistähtiä. Arvioin kirjoja verraten niitä toisiin saman genren kirjoihin.)

4. lokakuuta 2010

Harlan Coben: Lupaus

Harlan Coben: Lupaus
Yhdysvallat 2006 
387 sivua

MIKSI?: Ystävän suosituksesta.

LYHYESTI: Sujuvaa jännitystä ja moninaisia juonikoukkuja.

FIILIS: Vihdoinkin! Minulle sopivaa jännitystä ei ole ihan helppo löytää. Sen pitää olla vetävää, mutta ei ahdistavaa eikä liian väkivaltaista. Tämä oli pakko huitaista päivässä ja huudella vaan perheelle, että koittakaa nyt etsiä jotain ruokaa kun äiti lukee.

Juoni on yksinkertaisuudessaan niin monimutkainen, etten osaisi sitä varmaan selittää vaikka yrittäisinkin. Siinä oli minulle juuri tarpeeksi kokkua, eli en keksinyt mitään oikeastaan etukäteen ja kuitenkin pysyin ihan hyvin kärryillä.

Päähenkilö Myron Bolitar alkaa selvittää tuttavaperheen 18v. tytön katoamista, koska kokee olevansa siitä osavastuussa. Cobenin kerronnassa on parasta sujuvuuden ja huumorin lisäksi se, että erilaisia lankoja jätetään taidokkaasti ilmaan, mutta lopulta ne myös kerätään. Tykkäsin Myronista ja muistakin kirjan hahmoista, koska ne tuntuivat aidoilta. Muutenkin kirjan jutut olivat ajassa kiinni. Tulin viihdytetyksi juuri sillä tavalla kuin kevyellä jännityskirjalla pitääkin.

ERITYSITÄ: Tämä on 7. Myron Boliar- romaani Cobenilta, mutta ensimmäinen suomennettu. Ihan hyvin pääsi kärryille, vaikkakin jotkut jutut jäivät vähän avoimeksi menneisyydestä.

MUUTA: Cobenilta on käännetty ilmeisesti 7 kirjaa suomeksi, viimeisimpänä Kadonneet ja Tiukassa otteessa. Taidan lukea niitä seuraavaksi.

TÄHDET:
+ + + +

4. elokuuta 2010

Joanne Harris: Sinisilmä

Joanne Harris: Sinisilmä
Englanti, 2010
400 sivua

En ole saanut aikaan arviota tästä kirjasta. Päädyin siihen, etten halua sanoa tästä kirjasta mitään, koska minusta se oli niin ahdistava. Tässä on kaikki, mikä maailmassa on eniten pielessä. Yksinäinen, syrjäytynyt ja kamalasta perheestä lähtöisin oleva mies kirjoittaa nettiin murhafantasioitaan ja totuus ja valhe sekoittuu loputtomasti. Yök. Dekkareiden ystäville tämä varmasti sopii, minut tämä taas sai muistamaan miksi en lue niitä.

TÄHDET:
+ +

Mutta monet ovat tämän lukeneet ja kehuneet:
Susa teki hienon arvion aivan äskettäin ja mm.
Kirjavinkit  ja
Rachelle  ovat arvostelleet kirjan.

19. toukokuuta 2010

Michelle Gagnon: The Tunnels


Michelle Gagnon: The Tunnels
Yhdysvallat 2007
(Kindle edition for iPhone)
paperiversiossa 304sivua

MIKSI: Luen varsin vähän dekkareita tai jännitystä. Olin etsimässä uutta kirjaa iPhonille ja tätä oli kehuttu useammassa englanninkielisessä blogissa ja päätin kokeilla.

LYHYESTI: Eliittiyliopiston alla on tunneliverkosto, jossa alkaa tapahtua kauheita. Rituaalimurhat saavat paikalle FBIn ja etsintä alkaa.


FIILIS: Tapahtumat ovat kauheita ja väkivaltaisia. Vaikka niillä ei suuremmin mässäillä, niin en silti suosittele tätä herkimmille. Kirja vetää hyvin: juoni on monimutkainen, yllättävä ja kuitenkin tarpeeksi yksinkertainen. Tapahtumat pitävät otteessaan ja henkilöt ovat kiinnostavia taustoineen ja luonteidensa takia. Kirjailija saa luotua tosi todentuntuisen ympäristön, joka tulee iholle asti.

Rituaalimurhat liittyivät uskontoon enkä tiedä oliko juoni niin täysin uskottava. Ehkäpä haluan ajatella ettei se ollut, koska sitten tämmöistä ei voisi tapahtua oikeasti. Ajattelen kirjan olleen varsin perinteinen dekkari ja sellaisena oikein toimiva.

ERITYISTÄ: Kirja aloittaa sarjan, jossa Special agent Kelly on pääosassa. Tykkäsin hänestä ja voisin lukea lisääkin kirjoja joissa hän esiintyy. Boneyard ja The Gatekeeper ovat seuraavat osat.

MUUTA: Penkomalla löysin jäljen, että tämä olisi suomennettu nimellä "Maan alla". Mutta mistään sitä ei tunnu löytyvän?

DEKKARITÄHTIÄ:
+ + + +
(kanokirjallisuustähdet on erikseen :))

13. toukokuuta 2010

Karin Fossum: Jonas Eckel

Karin Fossum: Jonas Eckel
Norja 2002
167 sivua

Aion käyttää memeä, joka löytyy tästä blogista. Aion kääntää sen suomeksi ja törkeästi kopioida sitä. Kiitos ja anteeksi.

1 kirja, jonka olet lukenut tällä viikolla:
Karin Fossum: Jonas Eckel

2 sanaa, jotka kuvaavat kirjaa:
karmiva avioliitto

3 paikkaa tai hahmoa kirjassa:
      - Jonas Eckel, Eckel ck:lla, (ekkel tarkoittaa inhottavaa ja älöttävää) kertoo tarinan avioliitostaan, joka alkaa kummallisesti, jatkuu oudosti ja päättyy huonosti.
      - Lillian Ask päätyy suhteeseen ja naimisiin Jonaksen kanssa. Aika pian hänelle selviää, ettei Jonas "ole ihan niin kuin olla pitäisi", mutta hän ei osaa tai jaksa tehdä asialle mitään.
     - Ratkaisuksi ongelmiin lomalle lähdetään Algarveen Portugaliin.

4 asiaa josta pidit tai et pitänyt kirjassa:
     - Kerronta vetää hyvin ja tarina on intensiivinen.
     - Hienointa ja pelottavinta kirjassa on se, että kyseessä on monen ihmissuhteen todellisuuden kuvaus, vaikka lukiessaan tajuaa, miten tosi vinksahtaneelta kaikki kuulostaa ja näyttää: ihmiset, sanat ja tapahtumat.
      - Kirja on jokseenkin ennalta arvattava ja muistutti tunnelmaltaan paljon "Karin Alvtegen:Petos" - kirjaa, vaikka erilaisia ovatkin.
      - Kirjassa oli myös mustaa huumoria ja ironian tajua, mikä nauratti.

5 tähteä tai vähemmän arvioksi:
+ + +

LUKUNÄYTE s.107:
Sammutin television ja tuijotin ikkunasta ulos. Olen herkkä ihminen. Minun on mahdollista lähettää pieniä singnaaleja, ja tiedän että toiset käsittävät ne täysin toiveideni mukaisesti. Olin ottanut sohvalla jähmettyneen asennon., kädet puuskassa, leuka koholla, katse suunnattuna ikkunalle Lillianin koriste-esineisiin. (...) Nyhdin häntä, huusin äänettömästi, kerjäsin ja anelin, torjuin ja sätin, vaadin vastausta, lopullista reaktiota.Hän ei huomannut yhtään mitään.

8. maaliskuuta 2010

Henning Mankell: Kiinalainen

Henning Mankell: Kiinalainen
(Ruotsi 2008)
685sivua
takakannen mukaan kyseessä on trilleri

LYHYESTI: Ruotsissa tapetaan läjä ruotsalaisia vanhuksia ja jotenkin tähän saadaan sotekettua kiinalaiset siirtolaistyöntekijät sadan vuoden takaa, polittiikkaa ja Afrikka.

FIILIS: Kirja oli surkea pettymys. Se on aivan liian pitkä ja se on jaettu aivan liian moneen osaan. Tarina ei kulje mitenkään sujuvasti, tarinat yhdistyy tökerösti, henkilöt jäävät ihan irrallisiksi, monenlaista viritetään ties mihin suuntaan, mutta lukijalle ei jää mitään käteen. Lisäksi päähenkilö Birgitta on tosi vastenmielinen ääliö.(Okei, mä nyt ehkä vähän liioittelen, mutta suututtaa lukea noin monta sivua toivoen, että kyl tää varmaan vielä tästä - ja ei, ei se vaan korjaannu.)

MUUTA: Ehkä jos on Kiina-fani voi tykätä tämän osista. Tai siis toivon niin, koska ostin tämän kiinaa opiskelevalle ja siellä oleskelleelle anopille joululahjaksi. Pyydän tätä nyt kuitenkin varmuuden vuoksi julkisesti anteeksi. Lisäksi Pyhä Lupaus: aion tästä eteenpäin esilukea kaikki kirjat joita harkitsen antavani lahjaksi.

TÄHDET:
+ +
(eli really, don´t bother)

10. helmikuuta 2010

Karin Alvtegen:
Petos
trillerikirja petetyksi
tulemisesta ja tavoista
reagoida siihen

(ruotsi 2003)
++++
Karin Alvtegen:
Häpeä
kirjan henkilöt ovat
kukin omissa vankiloissaan

(ruotsi 2005)
++++
Johanna Sinisalo:
Linnunaivot
nuoripari vaeltaa
vaativissa oloissa
vaikeuksien kasvaessa

(suomi 2008)
++++
Mary Higgins Clark:
Kodin suojassa
tutustuin tähän
jännityksen
konkariin. tarina
aikas "uskomaton",
mutta koukuttaa hyvin

(usa 2005)
+++

8. helmikuuta 2010

Michael Chrichton:
Nyt
hitusen absurdi
tulevaisuuden(?)
geenimanipulaatio kuvaus

(USA 2006)
++++

7. helmikuuta 2010

Peter Hoeg: Lumen taju
kutkuttavasti kirjoitettu thrilleri
kasvutarinalla, loppuu pahasti kesken
(Tanska, 19939
++++
Joy Fielding: Missä olet?
blääh, salkkarityyppistä viihdettä
(Kanada, 2007)
++