Unohdin kokonaan, että minulla on kesken myös kaksi iPhone kirjaa. Toinen on Jennifer Eganin A Visit from the Goon Squad - Pidin aivan todella paljon hänen The Keep - romaanistaan ja niin tykkäsi myös SATU, jonka arvioon pääset tästä. Satu oli lukenut minun suosituksestani (ainakin osiltaan) myös Steven Hallin Haitekstin ja tykännyt! Tuli hyvä mieli Satun arvioista :)
Toinen keskeneräinen kirja on Ayaan Hirsi Alin Infidel - elämänkerta. Se on todella vaikuttavaa, rehellistä ja koskettavaa kerrontaa. Ongelmani on, että rikoin tämän ostaessani iPhone kirjojen sääntöäni, eli että ne ei saisi olla liian pitkiä. Mutta ajallaan pääsen siinäkin loppuun. Toisaalta Hirsi Alin tarina on myös omalla tavallaan niin rankka, että siitä haluaakin pitää taukoa.Unohdin myös kertoa, että luen vähän kerrallaan Kertomus jatkuu- blogista poimimaani suositusta, eli Merete Mazzarellan Tähtien väliset viivat : esseitä identiteetistä - kirjaa.
Luetteko muut muuten kirjoja päällekäin?
Itse luen välillä vain yhtä kerrallaan ja nyt taas on semmoinen aika, että meneillään on kaikenlaista rinnakkain. Mutta kyllä tässä vielä päästään kirja-arvioihinkin...
Luetteko kirjoja päällekkäin on hyvä ja ajankohtainen kysymys. Vastaan, että melkein aina. Saatan työmatkalla bussissa (matka kestää n. 40 min suuntaansa) lukea jotain sopivan viihdyttävää teosta, johon uppoutua, kotisohvalla jotain vaativampaa ja juuri ennen nukkumaanmenoa jotain ihanaa. Joskus minulla on vain yksi kirja kerralla luettavana, mutta syyllistyn (!) rinnakkaislukemiseen. Toisinaan se on hieman hajottavaa, mutta toimii kohdallani.
VastaaPoistaTuohon edelliseen postaukseesi: Ihanaa, että luet Calvinoa. Oletko lukenut hänen teoksiaan aikaisemmin? Italo Calvino on John Irvingin ja Carol Shieldsin ohella ikisuosikkejani. Halkaistun varakreivin rinnalla kannattaa lukea kaksi muutakin satuallegorista kirjaa, Paroni puussa ja Ritari joka ei ollut olemassa. Paroni puussa on huikea.
Ja Pirkko Saisiota rakastan. Punainen erokirja on hieno. Saision tekstit ovat tiiviitä, älykkäitä ja sellaisena niistä välittyy harvinaislaatuinen lämpö kuvattavia asioita kohtaan.
Itse aion syksyn mittaan lukea tänään blogissani julkaiseman kirjapinon ohella ainakin Pascal Mercierin Yöjunan Lissaboniin, jolta odotan todella paljon, sekä hieman viihteellisemmän Linda Olssonin Sonaatteja Miriamille.
Joskus koitin lukea muutamaa kirjaa päällekkäin, mutta jotenkin ei onnistunut. Mutta nyt kun on iso pino odottamassa lukemistaan, olisi ihanaa osata tuo "taito" ;)
VastaaPoistaLumiomena: on totta että tietyt kirjat sopii parhaiten tiettyyn aikaan päivästä tai sitten tiettyyn fiilikseen. Kun on useampi kirja niin sitten voi valita sen mukaan.
VastaaPoistaCalvinolta olen lukenut Jos talviyönä matkamies, mutta siitä on todella kauan. Muistan yllättyneeni siitä että tykkäsin kirjasta :)
Kylläpäs odotankin innolla kun pääsemme kaikki käsiksi näihin syksyn kirjoihin!
Susa - en nyt tiedä onko taito vai diagnoosi ;) siis ettei pysty(?) keskittymään yhteen asiaan kerralla. Yksi kerrallaan mahdollistaa täydellisen keskittymisen siihen yhteen ja monet kirjat vaativatkin sitä.
VastaaPoistaMinä luin aiemmin aina vain yhtä kerrallaan, mutta nykyisin helposti kahta, kolmea. Aika usein se johtuu siitä, että kotona saatan lukea jotain tiiliskiveä, jota en halua raahata mukanani. Bussimatkoille valikoituu siis joku ohut kirja tai pokkari.
VastaaPoistaKaroliina
Kommentoinpa vielä tähänkin nyt kun viimein ehdin, että en oikein osaa lukea monta päällekkäin. Jotenkin varsinkin nykyään keskittyminen keskeytyy niin usein muutenkin, että ajatus tuntuu melko mahdottomalta. En ole varmaan ikinä osannut?
VastaaPoistaJuu, olen aivan liian fiilislukija että pystyisin arvostamaan kirjaa kunnolla, jos sitä pitäisi epäsopivalla fiiliksellä lukea, se on vain niin nihkeää se mun kiinnostus silloin. Huvittavaa kyllä, olin teininä varsin tiukka "yksi kirja kerrallaan" -lukija. Mikähän muuttui?
VastaaPoistaMinulla menee usein pari kirjaa päällekkäin, mutta koitan valita sellaisia, jotka eroavat teemoiltaan mahdollisimman paljon, että hyppy maailmasta toiseen käy sujuvammin. Yleensä minulla on aina "yöpöytäkirja" ja "nojatuoli/sohvakirja" erikseen ;)
VastaaPoistaOlen alkanut harrastaa useamman kirjan päällekkäin lukemista vasta aika hiljattain. Useimmat kirjat luen edelleenkin yhteen putkeen, mutta jos tuntuu että tauko jostain kirjasta olisi paikallaan, niin sitten otan toisen rinnalle. Toistaiseksi olen tyytynyt kahteen päällekkäiseen, mutta kyllähän kahden romaanin rinnalla tietysti menisi vaikka tietokirja ihan mukavasti... Luulen kyllä että jos mulla olisi kovin monta kirjaa yhtä aikaa kesken, mua häiritsisi kauheasti tunne siitä etten ikinä saa mitään valmiiksi asti kun lukisin pätkän sieltä, toisen täältä! :)
VastaaPoistaKyllä nuo molemmat mainitut lukemiseni muuten meni ihan täysin sun suositusten piikkiin! :) Eganiin en ole edes törmännyt missään muualla ja Haitekstin lukeminen ei tosiaan juolahtanut mieleenkään aiemmin...
Anni, viimeaikaiset kirjasi ovat minulle tyystin outoja, joten osaan kommnentoida nyt vain tuohon jännään aiheeseen eli päällekkäin lukeminen.
VastaaPoistaMinulla on sama kuin Sadulla eli välillä joku kirja on laitettava hetkeksi syrjään syystä tai toisesta (syy ei ollenkaan tarvitse olla se että kirja olisi huono) ja koska kirjoja on paljon työn alla ja muutenkin luen aina, tietyti otan siihen toisen kirjan lukuun. Pahimmillan tai parhaimmillan olen lukenut kolmea kirjaa limittäin.