Suomi 2010
176 sivua
GENRE: Lapsettomuuspäiväkirja
LYHYESTI: "Tämän miehen kanssa kaikki oli toisin, hänestä tulisi loistava isä." Vaan eipäs sitten tullutkaan.
FIILIS: Hakkaraisen epätoivo on itselleni osaltaan tuttu ja tavallaan ennaltaarvattava. Ja juuri siksi niin terapeuttinen ja lohdullinenkin. Kirjan tunnelma välittyy: olin tämän lukemisen aikana aivan raivoissani niistä pettymyksistä ja epätoivosta, johon tämän pari joutuu uudelleen ja uudelleen.
Kirja alkaa siitä hetkestä, kun lasta aletaan toivoa ja päättyy seitsemän vuotta myöhemmin. Tällä parilla on kaikkea, (no ei ehkä rahaa kun apurahojen varassa elävät) mutta lapsi pitäisi saada. Hakkarainen kertoo riipivästi siitä millaista on kun KAIKKI muut saa lapsia ja itse tulee ohitetuksi tässä "projektissa" yhä uudelleen. Tämä tapahtuu, vaikka on aina tottunut siihen että saa haluamansa, "kunhan vaan YRITTÄÄ tarpeeksi".
ERITYISTÄ: Olen sitä mieltä, että kaikkien pitäisi lukea tämä kirja. Vaikka itse ei olisi kokenut mitään tämän suuntaista, lähipiirissä joku muu on varmasti. Lapsettomuus on erityisen vaikeaa lähisuhteissa, koska kateus ja katkeruus eivät ole koskaan hyväksi. Ja vaikka olisi miten mahtava ja vahva ihminen, niitä ei voi välttää. Vaikka läheisten ajattelemattomat sanat sattuvat yleensä eniten, ei puolituttujen möläyttelyt ole yhtään helpompia ja siksikin suosittelen tätä kaikille.
MUUTA: Lopussa on miehen, lapsettomuuslääkärin sekä psykoterapeutin puheenvuorot. Ne täydentävät mielestäni hyvin omakohtaista kirjaa.
Kiitos vinkistä! Kuulostaa mielenkiintoiselle kirjalle ja etenkin pidän kommentistasi, että kaikkien pitäisi lukea tämä. Joskus on saanut sivusta seurata näitä "puolituttujen" möläytyksiä (myös muissa asioissa) ja ihmettelen kerta toisensa jälkeen, että miten jotkut eivät mieti yhtään mitä suustaan päästävät.
VastaaPoistaTätä kirjaa on nyt käsitelty vähän joka lehdessä, joten kiva kuulla lukijankin mielipide siitä.
VastaaPoistaMinusta kirjalla on upea nimi, jäin sitä silloin ekan kerran kuultuani oikein pohtimaan. En tiedä, aionko lukea. Liippaa turhan läheltä, vaikka meillä tuo ihme onkin.
Minusta myös aivan upea nimi kirjalla. Ja komppaan Ilseä myös siinä, että liippaa jotenkin liian läheltä, vaikkei omia kokemuksia olekaan. Ehkä luen sitten kun hormonintäyteinen vauva-arki on omalta osalta ohi...
VastaaPoista