Yhdysvallat, 2009
240 sivua
GENRE: Sarjakuvaelämänkerta.
LYHYESTI: Perheessä tiet joskus risteävät, mutta eivät kohtaa.
FIILIS: Tämä on aivan todella vaikuttava!
En ole tainnut koskaan lukea kokonaista kirjaa, joka on kirjoitettu sarjakuvamuotoon. Sarjakuvatuntemukseni on muutenkin varsin olematon. Olen rakastanut nuorena suuresti Calvin and Hobbes - sarjaa, josta omistan kaikki osat ja juhlapainokset. Sen lisäksi olen satunnaisesti innostunut joistakin hyvin suosituista lehdistä tunnetuista sarjiksista kuten Naisen kanssa, Viivi ja Wagner, Matt Groening piirtämät jutut ja vaikkapa Fingerpori. Mutta näistäkin on aikaa.
Bechdel kirjoittaa ja piirtää itsestään ja isästään, toki myös muusta perheestään. Rakenne on yllättävä, semmoinen appelsiinin kuorimista muistuttava, kerros kerrokselta tulee ilmi jotain uutta. Ihailen suuresti kirjasta välittyvää rehellisyyttä, itseironiaa ja tarkkanäköisyyttä, joka kohdistuu kirjailijaan itseensä. Suuret teemat tässä ovat kuolema ja homoseksuaalisuus (erilaisuus?) joiden kautta kerrotaan perheen välisisitä suhteista.
Kirjassa viitataan loputtomasti eri kirjallisuuden klassikoihin. Ei silti tarvitse huolestua, jos ei ole lukenut (kaikkia) niitä. Kärryillä pysyy vaikka Joycen Odysseus on lukematta, mutta toki se voi tuoda jotain lisäarvoa. Vanhempien lukeneisuus ja pako kirjoihin tulee tutuksi myös tyttärelle, mutta silti kaikki tuntuvat katovan pikemminkin omaan maailmansa kuin pystyvän jakamaan kokemuksiaan. Tämä toteutuu myös kaiken muun yhteisen kohdalla. Kirjan kansi on kirjan yhdeltä sivulta. Siinä kerrotaan, miten perheessä kaikki loivat jotain, mutta erillään toisistaan, jääden yksin.
Kirja on surullinen. Yhteyden puute on pahinta. Myös talossa toimiva hautaustoimisto, kuoleman jatkuva läsnäolo ja isän äkillinen ja kysymyksiä herättävä kuolema laittavat tyttären pohtimaan monia hänen omaan identiteettiin liittyviä kysymyksiä.
Kuvat täydentävät hienosti kirjaa. Ne sopivat niin hienosti tekstiin, että kerronnan sujuvuus ja moniulotteisuus on vaikuttava.
MUUTA. Kirjan englanninkielinen nimi Fun Home on loistava. Muutenkin luulen, että tämä olisi parasta lukea alkuperäisellä kielellä, vaikkei suomennoksessa olekaan mitään vikaa. Bachdeliltä on ilmestynyt aiemmin esikoissarjakuvakirja nimeltä Lepakkoelämää.
VINKIT: TÄmä suositus tuli Kirjanurkkauksesta ja hieno arvio löytyy myös ainakin Sallan blogista.
TÄHDET:
+ + + + +
Itsekin olen vasta hiljattain alkanut laajentaa sarjakuvatietämystäni Aku Ankan ja sanomalehden strippien ulkopuolelle, mutta jo tällä vähäisellä kokemuksella on käynyt selväksi että sieltä sarjakuvahyllystä löytyy monenlaisia hienoja kirjoja jotka ansaitsisivat paljon nykyistä suuremman yleisön! Kannattaa tutustua Marjane Satrapin Persepolis-kirjoihin. Tämä Hautuukoti menee kyllä omalle lukulistalleni!
VastaaPoistaKiva että tykkäsit! :) Minullakin on sarjakuvien kanssa vähän sama juttu, että Aku Ankkaa kummempaa on harvoin tullut luettua ja kirjaston sarjakuvaosastolla en edes tiedä mistä aloittaa. Taidan uskoa kokeneempia ja lukeneempia ja tutustua näin alkuun tuohon Satun vinkkaamaan Persepolikseen.
VastaaPoistaHei ja ois kyl tosiaan kiva saada vinkkejä tutustumisen arvoisista sarjakuvakirjoista. Vaikuttaa itselleni siltä et se on semmonen ihan oma genrensä - lähinnä tulee jotku mustanaamiot mieleen. Mut tää kirja todisti kyl ihan muuta!
VastaaPoistaOlen aika lailla samalla tasolla sarjakuvatietämyksessäni... Mutta että tällaistakin on, jaahah. :) Kuulostaa kiinnostavalta kyllä!
VastaaPoistaTähän aion tarttua, kiitos suosituksesta!
VastaaPoistaMinäkään en tunne kovin paljon sarjakuvakirjoja (onkohan termille "graphic novel" sujuvaa suomennosta?), mutta Satrapin mahtavista teoksista vie voiton vielä (mielestäni kirkkaasti) Art Spiegelmannin Maus. Ihan mahtava. Parhaita kirjoja, joita olen koskaan lukenut. Se on suomennettukin, mutta suosittelen lukemaan englanniksi.
Karoliin
vaikuttaa tutulta
VastaaPoistaZephyr, heh, ei ehkä kannata ihan vielä puhua musta ja kokeneisuudesta samassa lauseessa, olen nimittäin lukenut sarjakuvaromaaneita huikeat kolme kappaletta... :) Mutta niistäkin olen tosiaan jo huomannut, että sarjakuvaa voi käyttää ja on käytetty juttuihin, joita en aiemmin ollut tullut ajatelleeksi. Mitä kaikkea mulla siis mahtaakaan olla vielä löytämättä?!
VastaaPoistaKaroliinan mainitsemaan Mausiin en ole vielä ehtinyt tutustua, mutta aion niin kyllä tehdä!
Vai sarjisklassikoita kaipaillaan... tässä joitakin genreen perehtyneen suosituksia:
VastaaPoista* Alan Moore: Watchmen (suom. Vartijat)
* Art Spiegelman: Maus
* Alan Moore: From Hell
* Marjane Satrapi: Persepolis
* James O'Barr: The Crow
* Alan Moore: V fod Vendetta (suom. V niinkuin verikosto)
* Neil Gaiman: The Sandman -sarja
* Frank Miller: Sin City -sarja
Näiden lisäksi viime aikoina on julkaistu paljon klassikkokirjallisuutta - Shakespearea, Kafkaa, Shelleyta, Brontëta- graafisen romaanin muodossa. Ovat tutustumisen arvoisia nekin. Bill Willinghamin Fables-sarja ei klassikko ainakaan toistaiseksi ole, mutta se on mielestäni myös maininnan arvoinen sarja.
Haluaisin lisätä, että Aku Ankassa ei ole mitään vähäteltävää. Varsinkin Don Rosan sarjat tuppaavat olemaan pitkiä, monimutkaisia kertomuksia: esimerkiksi "Sammon salaisuushan" käyttää Kalevalaa pohjanaan.
Aku Ankassa ei todellakaan ole mitään vähäteltävää! Törmäsin aiemmin tällä viikolla ihan vahingossa tietoon uudesta julkaistusta Don Rosa -albumista, ja sillä sekunnilla oli selvää, mikä on kohdallani Syksyn Kirjatapaus Numero Yksi. ;) Jokohan tänään saisin hakea paketin...?
VastaaPoistaAku Ankka on vaan se perusjuttu, joka on suunnilleen kaikille tuttu, eivätkä kaikki tule ajatelleeksi että on olemassa aivan toisenkinlaista sarjakuvaa - siksi se saattaa usein tulla tällaisessa yhteydessä mainittua! :)
Hautuukodista pitäneille voisi Hreathemuksen vinkkien ohella ainakin seuraavia:
VastaaPoistaMarjane Satrapi: Pistoja
Javier de Isusi: Marcosin piippu
Michel Rabagliati: Paul has a summer job (ei suom.)
Guy Delesie: Pjongjang
Manu Larcenet: Pieniä voittoja 1-4
Catel & Bocquet: Kiki – Montparnassen kuniingatar
Brian K. Vaughan: Pride of Baghdad (ei suom.)
Hautuukodin lainasin kirjastosta ja aloitan pian lukemisen. :)
VastaaPoista