Englanti (suom. 2013)
Otav, 330s.
MIKSI?: Lumiomenan arvio ja aihepiirin osuvuus.
LYHYESTI: ”Mitä minä voin tehdä?” sanoin Jumalalle. ”Et mitään. Sanoinhan jo. Voit tehdä asioita, mutta niiden peruuttaminen, se on kokonaan toinen juttu.”
FIILIS: Judith kuuluu margnaaliseen seurakuntaan, joka saarnaa maailmanloppua ja kurinalaista elämää. Koska Judith on kymmenen, ja elää isänsä kanssa varsin eristäytynyttä elämää, hän ei juuri muusta tiedä. Koulussa häntä pilkataan erilaisuudesta, erityisesti Neil ottaa hänet silmätikukseen, eikä rajulle kiusaamiselle näy loppua.
Judithilla olisi paljon kysymyksiä ja paljon kaipausta ymmärrykseen ja rakkauteen, mutta isä tuntuu pitävän tytärtään lähinnä ärsyttävänä, seurakunnassa on vain muutamia outoja tätejä ja setiä, eikä ikätoverit ota joukkoonsa.
”En tiedä millainen isän täydellinen päivä olisi. Oletan, että se olisi täynnä välttämättömiä asioita kuten raamatuntutkiskelu ja saarnaaminen ja pohdiskelu ja sähkön säästäminen ja hiljaa oleminen ja sukan varteen laittaminen. Missä tapauksessa hän viettää täydellistä päiväänsä koko ajan.”
Tytölle ei jää muuta keinoa kuin paeta mielikuvitusmaailmaan, Ihanaan maahan, jonka hän on kasannut roskista. Ja sitten Jumalakin alkaa puhua ja tapahtuu ihme - Ihanan maan tapahtumat alkavat vaikuttaa todelliseen maailmaan. Neil ei olekaan enää voittamaton kun Jumala on Judithin puolella. Valta tuntuu huumaalvalta ja samalla pelottavalta, eikä olekaan ihan helppoa olla Jumalan kaltainen.
”Minun mielestäni ihmiset eivät usko asioihin, koska heitä pelottaa. Kun uskoo johonkin, se tarkoittaa, että saattaa olla väärässä, ja jos on väärässä, voi satuttaa itsensä. Esimerkiksi minä uskoin, että pystyisin kiipeämään koko huoneeni ympäri koskematta lattiaa, ja minuun sattui kun putosin alas.”
Tämä iski sydämeen ja pakahdutti. Loppua kohti kirja kasvaa ja luin tätä kuin jännitystarinaa. Esikoiskirjailija McCleen kirjoittaa vivahteikkaasti ja vaikuttaa tietävän mistä puhuu (kirja onkin ilmeisesti osittain omaelämänkerrallinen). Lukija haluaa rynnätä pelastamaan Judithin ja onneksi paikalle saapuukin sijaisope. Vai onko kaikki mennyt jo liian pitkälle?
Suosittelen. Lapsi toimii kertojana tässä erinomaisesti. Judith jäi sydämeeni. Uskonnollinen yhteisö kuvataan varmasti aika totuudenmukaisesti, vaikka todella pimeältä se tässä näytti.
”Minulla on joitain hyviä ajatuksia. Tässä muutamia niistä:
1. että maailma on loppumassa
2. että kaikki on oikeastaan melko pientä
3. että minä olen Ihanassa maassa viettämässä täydellistä päivääni"
TOISAALLA:
Susa
Hanna
Maria
TÄHDET:
+ + + +
Minä luin tämän juuri ja pidin kanssa kovasti! Olin tyytyväinen, ettei tässä sorruttu kamaluuksilla mässäilyyn. Kun kuvataan tiukkaa uskonnollista yhteisöä, se olisi tavallaan "helppo ratkaisu".
VastaaPoistaSe on muuten totta, että tässä riittää ihan se uskonnollinen yhteisö sellaisenaan näyttämään miten pieneksi ja ahdistavaksi kaikki voi kutistua. (Tosin se yksi lyhyt luku jäi vähän irralliseksi enkä ihan tajunnut mitä siinä tapahtui...)
PoistaSaitte ylipuhuttua tämän lukemaan :)
VastaaPoistaHyvä!
PoistaOlen iloinen, että sinäkin pidit tästä. Minä kiinnostuin heti kirjan teemasta ja onneksi McCleen kirjoittaa hyvin. Judith on ihana päähenkilö ja jehovantodistajia muistuttava yhteisö on aikuislukijan näkökulmasta ahdistava. Koulukiusaaminen toki vielä pahempaa. Luulen, että tämä romaani jää pitkäksi aikaa mieleen.
VastaaPoistaJoo, se verensiirtojuttu oli selvästi jehovantodistajista, mutta kun lahkoa ei nimetty niin kai se voisi olla joku toinenkin marginaalinen joukko. Se on totta, että Judith vei mun sydämen ja mietin monesti millainen aikuinen hänestä kasvaa <3
PoistaPitäisiköhän minunkin lukea tämä nyt kun näitä kehuvia arvioita satelee... olin kyllä jo päättänyt etten lue, MUTTA. Tätä tämä blogien lukeminen teettää.
VastaaPoistaTää on NIIN tätä :D tää kierre on kyllä jatkuva, itse huomaan sortuvani jatkuvasti samaan (ehkä se on kuitenkin positiivinen ongelma ;))
PoistaMinäkin olen nyt entistä kiinnostuneempi tästä kun kaikki kovasti kehuvat. Taidanpa varata kirjastosta...;).
VastaaPoistaTämä oli monella tapaa hieno ja hyvä lukukokemus! Ja voi Judith-pieni <3
VastaaPoista