Suomi 2013
Otava 269s.
MIKSI?: Hanna antoi kirjalle 5 tähteä Goodreadsissä (olen onnistunut koukuttumaan tuohon kirjanörttien fb:hen) ja kirjoittikin tästä niin, että halusin lukea kirjan heti.
LYHYESTI: "Jotkut meistä menevät rikki jäämällä, toiset lähtemällä, ja tässä minä olen, enkä tiedä kumpaan ryhmään kuulun."
FIILIS: Tämän luettuani istuin pitkään sängynlaidalla ja puristin kirjaa. Teki mieli muistaa oikein tarkasti nämä ihmiset joista kerrottiin, halusin aloittaa uudelleen alusta ja toivoin osaavani kertoa kaikille tästä löydöstä. Sanojen löytäminen onkin sitten vaikeampaa.
Sukupolviromaani ja esikoinen - kuinka montaa alkaa haukotuttaa? Harno ei edes tyydy kolmeen sukupolveen vaan vie langat vielä kauemmas menneisyyteen. Mutta Harno osaa tämän. Valtavan taidokkaasti hän kerii sukupolvet päähenkilöön, siihen joka istuu Montpellierissä ja yrittää päättää, miten saada kaiken sen mitä ennen häntä tulleet eivät saaneet. Punnitut lauseet pysäyttävät lukijan haistamaan, maistamaan ja muistamaan: isän tupakalta haisseen takin, sen kun istuttiin siskon kanssa takapenkillä, hyödyttömän päätöksen olla rakastumatta ja vielä hyödyttömämmän yrityksen muuttua toisenlaiseksi.
Harno osaa yllätttää, eikä sorru liiallisuuksiin tai selittelemään liikoja. Hän tiivistää runsauden yksittäisiin lauseisiin ja hallitsee kokonaisuuden ihailtavasti. Tekstissä yhdistyy harmonisesti arkisuus ja kauneus.
Minusta tämä on onnistuneempia kuvauksia siitä, miten syy ja seuraus, menneisyys, vääristyvät roolit, pelko ja toivo kulkevat mukanamme, etenkin silloin kun perheessä ja suvussa on mielenterveyden ongelmia. Kertakaikkisen upea esikoinen.
Tässä on paljon henkilöitä, ehkä muutama liikaa. Leonard Cohenin laulujen sovittaminen lukuihin ei aina toimi ja jostain muustakin voisi vähän napista, mutta minulle tämä kirja oli tässä ja nyt täydellinen.
"Minä en halua runoja. Haluan että sinä - sinä olet taas sama kuin ennen", äiti pyysi. Mutta isä ei voinut enää muuttua siksi, mikä oli. Hän oli aina ollut monta, ja nyt hän oli vain tämä yksi, vainoharhainen ja arka mies. Isästä oli tullut ihminen, jolla ei ollut enää mitään muuta annettavaa kuin rakkautensa. Rakkaus, jolla ei tehnyt mitään, koska se ilmeni vain runoina kehyksissä."
MUUTA: En meinaa kestää miten nuori ja kaunis tämä Harno on ja miten hienosti hän kirjoittaa. Kirjailija oli Ylen aamun kirjassa (itse en pystynyt katsomaan sitä vielä tähän lukemisen päätteeksi, mutta katsokaa te). Joka tapauksessa - lukekaa tämä ja laittakaa nimi korvan taakse, sillä hänestä kuuluu vielä.
TOISAALLA: Tämä ovat lukeneet jo ainakin Hanna, Katja, Sara ja Maria
TÄHDET:
+ + + + +
Olen ihan samaa mieltä, että kirjassa on ehkä liikaa henkilöitä tai aineksia, mutta minullekin kirja toimi täydellisesti. Koska rakastan (!) Leonard Cohenin musiikkia, niin ihastuin myös siihen, miten Cohenin sanoitukset yhdistyvät Fridan ja Raimon tarinaan.
VastaaPoistaHyvällä tavalla pakahduttava kirja.
Joo, mä en ole kovinkaan tuttu Cohenin musiikin kanssa ja monessa kohtaa ne virittivät hyvin siihen lukuun, mutta ehkä se tuo juuri sen extran Cohen-fanille ja jättää ei-fanin hitusen ulkopuolelle.
PoistaNo okei, täytyy tämä sitten lukea. Olette saaneet minutkin vakuutettua. Tuo kansi on vain niin epäilyttävä. :)
VastaaPoistaHaluaisin juuri sellaisen sylissä puristettavan kirjan myös, ehkä se on tämä.
Minäkään en olisi kannen perusteella alkanut lukemaan, enkä myöskään keskisuomalaisesta lukemani arvion perusteella. Mutta onneksi luin! Lue sinäkin :)
PoistaMinullekin kirja toimi täydellisesti, kuten voi varmaan goodreads-hehkutuksesta ja bloggauksestani päätellä. En miettinyt, että oliko tarinassa liikaa, mutta nyt näitä muita arvioita lukiessani tuli mieleen, että kirjaa olisi voinut tiivistää, mutta sitten se toisaalta ei olisi ollut enää sama.
VastaaPoistaMiekään en olisi halunnut päästää lukemisen jälkeen henkilöistä irti, tämän luen varmasti joskus uudelleen.
Minulle tuli kirjaa lukiessa mieleen, että tämä olisi voinut olla paljon pidempi ;) Ja minullakin tämä on vahavasti niiden harvojen kirjojen joukossa jotka haluan lukea uudelleen.
PoistaHyvänen aika, pitääkö minunkin tämä lukea - varuilta;) En edes huomannut katalogissa koko kirjaa. Ties mikä tulevaisuuden suurnimi on kulkemassa ohitseni...
VastaaPoistaEHdottomasti ja varmuuden vuoksi :) Ei voi tietysti koskaan tietää, mutta minä jään ainakin kovasti odottamaan lisää.
PoistaOnneksi luin! Juuri niin, tässä kirjassa yhdistyvät taidolla kauneus ja arkisuus, mutta tarina on sitäkin enemmän. Minäkin ensin mietin, miten saada muut tajuamaan, mikä timantti tämä onkaan.
PoistaCohenin lauluista olisi saanut napsaista, mutta Suzanne sopi just kohdilleen.
Mä harvemmin innostun muusta kirjallisuudesta (anteeksi sivistymättömyyteni), kuin ravintoon ja hyvinvointiin liittyvästä, mutta tämä voisi olla oikeasti lukemisen arvoinen :)
VastaaPoistaTerhi!! Kiva kun vierailet täällä eikä saa pyytää anteeksi. Minun pitäsi varmasti tehdä jotain ravintoon ja hyvinvointiin liittyviä asioita eikä vaan lukea :P Mutta ehkä tämä olisikin lukemisen arvoinen, kokeile!
PoistaTämä kirja on saanut niin monia kehuja, että pakko lisätä lukulistalle. Kuulostaa pikku puutteistaan huolimatta täydelliseltä kirjalta.
VastaaPoistaHyvähyvä, tämä on juurikin tämä blogien juttu, että löytyy näitä helmiä. Vaikka eihän tämäkään varmasti kaikkien kirja ole.
PoistaMulla tämä on kirjastovarauksessa ja vaikka lukulista nyt aivan huima, uskoisin kirjan rynnivän kärkisijoille :) Ihan totta, tuo aihe ja kansi vähän haukotuttaa mutta luotan kanssabloggaajiin!
VastaaPoistaJoo, kunhan pääsee lukemaan niin ei haukotuta enää. Eikä näy minullakaan lukulistan loppua, mutta ennemmin tai myöhemmin...
PoistaIih, en nyt kyllä malta enää odottaa tämän saamista käsiini!
VastaaPoistatoivottavasti se on pian!
PoistaIhan uusi nimi minullekin, vaan niinpä onkin kyseessä esikoinen. Kyllä tämä taitaa olla ihan pakollinen kirja luettavaksi, eli ei muuta kuin haluttavien listalle!
VastaaPoista