Suomi 2013
Like 215s.
MIKSI?: Aihepiiri kiinnostaa ja pidin kirjailijan edellisestä kirjasta Prole.
LYHYESTI: Oli poika nimeltä Marion ja se tiesi haluavansa olla Romeo.
FIILIS: Björk kirjoittaa sujuvasti ja rehellisesti, eikä sorru turhaan dramaattisuuteen, vaikka aihepiiri siihen voisikin kannustaa. Tarina etenee kronologisesti lapsuudesta nuoruuteen. Marion tietää jo ihan pienestä haluavansa olla poika ja hänen elämänsä määrittyy tämän ristiriidan ympärille. Lukijalle ei jää epäilystä siitä, onko Marion tyttö vai poika.
Oikeastaan ristiriita onkin lopulta enemmän yhteiskunnallinen. Makke on omasta mielestään poika ja hänelle löytyy kavereita ja tyttöystäviä, jotka hyväksyvät hänet. Myös äidin, veljen ja isäpuolen on lopulta tunnustettava asian todellinen laita.
Makke kertoo katsoneensa nuorena Teho-osastoa ja nähneensä jakson, jossa mies paljastuu sairaalassa riisuttuna naiseksi. Tämä oli hänelle vahva kokemus siitä, että hän ei ehkä olekaan ainoa joka on näin "outo". Jos tämän kirjan löytää joku sukupuoli-identiteetin kanssa painiskeleva, niin saa tarinasta toivottavasti samanlaista lohtua.
Kirja jää kuitenkin harmillisen pintaraapaisuksi. Björkillä on selvästi tarttumapintaa aiheeseen, mutta jollain tapaa lukija jää ulkopuoliseksi. Toisaalta tuntuu, että väärä sukupuoli on kuin mikä tahansa kipeä kasvamiseen liittyvä asia, toisaalta vaikuttaa kuin siinä olisi jotakin niin kipeää, ettei siitä voi edes kirjoittaa.
Pakosti tulee mieleen, miten asiat ovat muuttuneet: kuinka nykyään on mahdollista puhua ääneen tästäkin asiasta, on mahdollista palauttaa sukupuoli vastaamaan omaa käsitystä, voi tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Paljon tässä on varmasti matkaa edelleen, eikä tie ole helppo, mutta enää ei tarvitse vaieta. Onneksi.
MUUTA: Kansi on kohtuuttoman raju sisältöön nähden. Minulle selvisi vasta kirjan luettuani, että Björk kertoo kirjassa oman lapsensa tarinan. Se antaa tarinalle uudenlaisen perspektiivin. Arvostan.
TOISAALLA: Järjellä ja tunteella
Kirjainten virrassa
Kaiken voi lukea
TÄHDET:
+ + +
Ihan vain silmilläni sipaisin ja katsoin antamasi tähdet, sillä olen varannut kirjan kirjastosta. Äidin tuntemukset tytön muuttumisesta pojaksi.Odotan tosi mielelläni kirjaa. Tämähän ei ole pelkkä identiteettikysymys, vaan sukupuolikysymys, sillä maailmassa on paljon transsukupuolisia ihmisiä, mutta valitettavasti ihmiset jaetaan vain kahteen miehet ja naiset. Kuten hyvin kirjoitit, asia on yhteiskunnallinen.
VastaaPoistaKannattaa lukea jos ja kun aihepiiri kiinnostaa. Kirja on kyllä kirjoitettu pojan näkökulmasta, mutta äidilläkin on tässä roolinsa. Kun kuulin Björkin kertovan jollain tapaa itsestään niin vähän hämmennyinkin, niin lastensa ohi katsovaksi äiti on kirjaan kirjoitettu. No, tiedä sitten miten paljon on totta.
PoistaMinna, olen lukenut Björkiltä vain Puuman ja pidin. Tämäkin tuli minulle, mutta en tiedä vielä...olen täynnä ristiriita, josta kyllä annnos johtuu täysin liian rajusta kannesta. Enkä haluaisi mitään pintaraapaistua tarinaa...Kun luin Pala palalta pois, kaikki oli totta ja niin syvästi kauhottuna kuin vain ikinä kukaan voi.
VastaaPoistaEhkä olin liian tyly kun sanoin että pinnallinen, jotenkin jäin odottamaan enemmän. Tämän lukee nopeasti ja kirja vie kyllä mennessään, eli voisithan kokeilla... Ja kansi ei vastaa sisältöä, tosin ystäväni kommentoi että asiassa sisällä oleva tajuaa kuvasta heti mistä on kyse.
VastaaPoista