Yhdysvallat 2004
469 sivua, Otava
GENRE: Chic-lit
LYHYESTI: Elämä ei aina mene niikuin suunnittelee... (Yllättyköön ken tahtoo!)
FIILIS: Tämän blogin kirjallisuustaso on kyllä laskenut kuin lehmänhäntä... Kai se on sitten suoraan verrannollinen minun mielialaani ja mielentilaani. No joka tapauksessa luin tämmöisen hömppäkirjan. Siinä yhdeltä on kuollut vauva ja kolme muuta on raskaana ja saa vauvat. Ja kaikilla on ollut ja on kovasti suunnitelmia siitä miten elämän pitäisi mennä. Ja sitten se ei mene. Yhden mies pettää ja toisen on ihan vätys ja kolmannen anoppi häiriköi perhettä. Mikä ihme voi saada hömppäkirjailijan ottamaan tämmöisiä aiheita kirjaansa? Eniten tarkoitan tuota vauvan kuolemaa ja siihen liittyvää juonta.
Luin kuitenkin kirjan alusta loppuun (en siis voi syyttää kuin itseäni) ja onhan se siis ihan sujuva. Mutta:
1) Kansi on kamala. Se pelkästään enteilee huonoa.
2) Henkilöt ovat suurimmaksi osaksi tosi streotyyppisiä ja ärsyttäviä.
3) Tapahtumat ovat streotyyppisiä ja ärsyttäviä.
4) Jos joku tietää jonkun vauvakliseen, jota EI löydy tästä kirjasta niin lupaan hänelle palkkion.
Ja sitten iski jo syyllisyys kun näin ikävästi sanon. Hömppänä tämä on ihan jees. Ehkä tämä on parasta jollekin, joka haaveilee ekasta vauvasta ja ihanasta elämästä naimisissa.
MUUTA: Weinerilta on ilmestynyt kuusi kirjaa, joista viisi on suomennettu. Huhu kertoo, että kirjat eivät parane aikajärjestyksessä. Tämä on kirjailijan 3. teos.
TÄHDET:
+ + (+)
Lyhyesti: vaikken ole koskaan edes kuullut tästä kirjasta, olen varma, etten tykkäisi tästä. Sen sijaan tykkäsin sun ivallisesta kirjaesittelystä! :)
VastaaPoistaOlen lukenut kaikki hänen suomennokset ja voin sanoa, että ei parane ei. Viimeisin oli melkein tuskaa jo lukea, mutta sinnillä luin. Hyvä sängyssä ja Lainakengissä- teoksista olen tykännyt. Tosin tuosta ekan lukemisesta on jo niin monta vuotta, että epäilen, että jos nyt sen lukisin ekaa kertaa, en kauheasti innostuisi:)
VastaaPoistaJenni: =D
VastaaPoistaSusa: oikeastaan tämä on sinun syytäsi tai asnioita että luin tämän ;) hylkäsin sen toiset tytöt sinun ansioistasi. Mutta sitten kun sanoit et aiemmat oli ollu ihan hyviä, niin kirjastossa oli vaan tää ja otin sen. No nyt kävi näin... =D
Minulla soi päässä Maija Vilkkumaan "Mä haluun naimisiin.
Mä haluun koiran ja talon kukkuloilta
Niin ja miehen ja sillä on vaativa työ
Ja minulla on aikaa
Joku keittäjä keittää sen minkä mä syön
Ja minulla on aikaa
Hosuu ja huolehtii
Ettei kiloja kerry
Ehkä pieni sherry
Ja illalla miehelle viski kun sil on se työ
Ja minulla on aikaa..."
Luetaan parempia kirjoja, eiks joo?
Kiitos,
VastaaPoistatiedätkös, joskus tällaiset kirjavaroitukset tyyliin "älä edes yritä tuhlata aikaasi" ovat paljon arvokkaampia kuin suositukset hyvistä kirjoista. Nimimerkillä "kirjakasat yhä vaan kasvaa". :)
Peesaan Susan kommenttia ja minäkin olen lukenut Weineriä ne kaksi ekaa, joista tykkäsin - mutta lukemisesta tosiaan on aika kauan aikaa. Eikä Weiner muutenkaan ole parasta tässä genressä. Itse kylläkin tykkään paljon juuri saman tyylin kirjoista, tai tykkäsin, ennen kuin keksittiin määrite chic lit. Jane Green on suosikkini ja niistäkin ne alun tuotukset parhaita. Hirveää vakavuutta, maailmanpelastusta ja vastaava näistä on turha etsiä.
VastaaPoistaIhan sama muulle, mutta minua esittelysi kyllä nauratti ihan tosissaan.
VastaaPoistaJoskus sitä erehtyy. Parhaatkin meistä. :)
Tessa - totta, mä kyllä hylkään helposti kirjan jos siitä tulee laimea tai negatiivinen arvio. Maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja...
VastaaPoistaMari A. - kiitos vinkistä, mun pitää kokeilla tota Jane Greeniä. Ehkä oon yhden häneltä lukenutkin, en ole ihan varma.
Ilse - näin on =D
Kirjoitit hyvin tästä viihdekirjallisuuden klassikosta. Itse luin tämän odotusaikana ja siihen aikaan kirja upposi minuun. Muita Weinerin kirjoja en ole lukenutkaan.
VastaaPoistaOi, minun mielestäni Jane Greeninkin taso laskee kuin lehmän häntä. Hänen ensimmäisensä ovat aika hauskaa chick lit:iä, mutta viimeisimpiä en ole jaksanut lukea 70 sivua pitemmälle. Yksi hyvä chick lit-kirja, ehkä parhaita ko. genressä, on Allison Pearsonin "Kate Reddy: Täydellä teholla yötä päivää. Uraäidin päiväkirja", vaikka tosi kliseinen sekin on. Se on jotenkin raikas, muistelen.
En tiedä... Yritin kesällä lukea yleensä hauskaa Kinsellaa, mutta Salaisuuksia ilmassa jäi kesken. En osaa enää lukea tätä genreä.
(mulla on nyt menossa 19th wife, pitää otteessaan, mutta eipä ainakaan tee mieli laittaa preeriamekkoa päälleni ;))
Siis minun piti laittaa klassikko-sana lainausmerkkeihin. T. Kielipoliisi.
VastaaPoistaHeh, naureskelin myös arviollesi... :D Mä en ole ikinä lukenut mitään chick litiä, ehkä pitäisi kokeilla laajentaa kirjatuntemusta siihenkin suuntaan ja lukea jotain - hyvä tietää ettei kannata valita ainakaan tätä! :)
VastaaPoistaMinä jäin vielä miettimään tätä, että ehkä olen minäkin jotenkin kasvanut ohi näistä chic lit -kirjoista, vaikka omasta hyllystä yhä löytyy kaikki Marian Keyesit ja Jane Greenit;) Silloin tällöin luettuna varmasti uppoavat vieläkin, mutta silloinkaan ei kuitenkaan huonoa sellaista.
VastaaPoistaTuo nyt lukemasi Weinerin Pieniä maanjäristyksiä oli minusta siis ihan hyvä silloin kun sen luin. Mutta voi olla, että nyt kun lukisin, lukisin aivan eri silmin jo sitä, ja saattaisin jopa todeta huonoksi..kuten tein hänen uusimman kirjan kanssa, melkein;)
niin, tarkat suunnitelmat kannattaa jättää..
VastaaPoistaLumiomena ja Susa, toi onkin uusi ajatus että tuosta genrestä kasvaa ohi - ehkä se on jossain määrin just sitä. Ja joskus joku osuu paremmin. Mä oon ollu Keyes fani, mutta ei hänenkään viimeisin mitenkään ihmeellisen hyvä ollut.
VastaaPoistaSatu - miten sä oot voinut säästyä koko genreltä?!! Kyllä sun varmaan tarvii jotain lukea, ehdottomasti. Oisko varhaista Keyesiä?
Hannele - näin se on...
Hei, minä pidän Weinerin kirjoista kovasti! Juuri tätä en ole lukenut, mutta voisinpa lukeakin. :)
VastaaPoistaJane Greeniltä olen lukenut yhden, Netti@deitti tai jotain sinnepäin. Ihan ok, muttei kauheasti innostanut lukemaan muuta.
Olen lukenut Weinerilta Hyvä sängyssä ja Rikoksia ja hiekkakakkuja ja pitänyt molemmista. Tietyt tytöt jätin juuri kesken, kun ei vain jotenkin innostanut nyt, mutta palaan siihen ehkä joskus paremmalla ajalla. Tämän opuksen taidan jättää suosiolla väliin, ei jotenkin tunnu aiheeltaan yhtään kiinnostavalta hömppänä. Mieluummin luen Kinsellaa tai Keyesiä.
VastaaPoistaOlen tainnut välttyä ihan yksinkertaisesti kiinnostuksen puutteen vuoksi! :D Mutta kyllä mulla taitaa nyt jonkinlainen aukko olla sivistyksessä. Eräs työkaveri tykkää kovasti Kuuttaren mainitsemasta Hyvä sängyssä -kirjasta, ehkä sekin voisi olla kokeilemisen arvoinen.
VastaaPoistaMinä en ole vielä lukenut Weineria, mutta luulen, että joskus saatan lukea. Minulla ei ole mitään hyvää chick litiä vastaan, mutta ihan niin kuin muissakin genreissä huonot teokset kannattaisi jättää kesken heti alkuunsa.
VastaaPoistaSilloin kymmenen vuotta sitten rrrakastin Bridget Jonesia, mutta en tiedä, miten sille nyt luettuna kävisi. Maailman paras chick lit -kirjailija, jonka kirjat eivät oikeasti ole yhtään chick litiä, on Melissa Bank.
Plum Sykesin Bergdorf Blondesia jaksoin lukea ehkä kolme sivua. En tiedä, oliko vika minussa - ehkä en tajunnut ironiaa, mutta se oli ihan kauhea.
Haluaisin tutustua syvemmin tähänkin genreen, mutta eihän minulla olevinaan ole aikaa mihinkään.
Karoliina
Ikää kun tulee lisää niin kirjamaku muuttuu - tosi harva kirja pitää pintansa vuodesta toiseen... ainakin minulla. Chick lit-hömpän lukemisesta tuli jostain syystä tuskaa 35-vuoden jälkeen. Johtuikohan siitä, että pienten lasten ja työn kanssa stressatessa naivistiset ihastukset ja maailmankuvat lähinnä ärsyttivät - pitäisi varmaan yrittää uudelleen nyt kun 40 keväällä ylittyy...
VastaaPoista