27. elokuuta 2010

Miina Supinen: Liha tottelee kuria

Miina Supinen: Liha tottelee kuria
Suomi, 2007
336 sivua

MIKSI?: Supisen uusi kirja ilmestyi juuri, enkä ole lukenut tätä ensimmäistäkään. Lisäksi tarvitsin kirjan joka murtaisi lukublokin ja tämä teki sen.

GENRE: Tragikomedia.

LYHYESTI: Loppujen lopuksi liha tottelee kuria varsin huonosti.

FIILIS: Melkein kaikilla kirjan henkilöillä on hullut nimet. Kaikki kirjan henkilöt ovat enemmän tai vähemmän hulluja. Täydelliselle perheelle on sattunut pikku hairahdus ja kulissien piteleminen käy raskaaksi jopa kehonrakennuksta harrastavalle Silmulle. Mömmöjen käyttö ei paranna asiaa. Eikä hillon syöminen.

Tarina rakentuu hienosti ja lukijalla kestää aikansa todella ymmärtää miten täysin kaikki onkaan pielessä. Teksti on kertakaikkisen sujuvaa ja virkistävää, mutta toisaalta myös pelottavan tarkkanäköistä. Kirjan kuva vanhemmuudesta on karmiva.

Nauroin ääneen lukuisia kertoja. Kielenkäyttö ja lukuisat omanlaiset ilmaisut ovat kirjan ydin. Henkilöhahmot eivät kuitenkaan ole kovin rakastettavia, en pitänyt kenestäkään. Sidettävimmät olivat Pelegia ja Piia.

Suopisen kirjassa on varsin roisia seksuaalisuutta. Sen käyttäminen kaunokirjallisuudessa ja viestin välittämisessä on hankala juttu, mutta jotenkin ihmeellisesti tässä kirjassa se onnistuu.

ERITYISTÄ: Supisen oma blogi on Sokeripala. Ja se juuri ilmestynyt kirja on siis Apatosauruksien maa. Minä ainakin haluan lukea sen pikemmiten.

 MUUTA: Minulle tuli kirjasta mieleen Sirilän Juoksija. Supisella on kyllä aivan oma äänensä, mutta tähän samaan genreen nämä molemmat menevät.

TÄHDET:
+ + + +

7 kommenttia:

  1. Liha tottelee kuria on kyllä _hirvittävän_ hyvä kirja, jonka luin alkukesästä. Se sisältää sellaista kylmää naurua, että lukijana ainakin minä samaan aikaan nauroin ääneen samalla kun sielua melkein kylmäsi. Huomiosi siitä, että jokainen henkilöhahmo on raivostuttava tai vähintään vastenmielinen, on hyvä. Pelagia on toinen juttu, mutta hänhän onkin vielä ihan pikkuinen. Supinen osaa sivaltaa ja taidan laittaa tuon uunituoreen Apatosauruksen maan varaukseen kirjastosta.

    VastaaPoista
  2. En viitsinyt vielä lukea tätä arvosteluasi, mutta piti vain tulla sanomaan, että luen tätä nyt ja on kyllä mielenkiintoinen;)

    VastaaPoista
  3. Lumiomena - samoilla linjoilla ollaan. Teitekö tästä arvostelua? Minulla on mennyt ohi. Pitääkin tarkastaa. Yleensä en tykkää kirjoista, joiden henkilöhahmoista en tykkää yhtään - tämän kirjan henkilöihin ei halua samaistua ja silti niistä löytää itsensä.

    Hannele - suosittelen!

    Susa - meillä menee nämä kirjat kyllä ihan samassa tahdissa ;)

    VastaaPoista
  4. Apatosauruksen maa on tilauksessa, toivottavasti saan sen pian. Pitäisi melkein lukea Liha tottelee kuria uudestaan, se on musta virkistävimpiä kotimaisia esikoisia vuosiin! Ja totta: kenestäkään ei voinut pitää, mutta kirjasta tykkäsi silti!

    VastaaPoista
  5. Ina - jep, mäkin haluan sen PIAN! Kiitos muuten kun muistutit tästä, sun ansiosta tosiaan löysin tän!

    VastaaPoista
  6. Olen huomannut, että luettujen listani yllättävin aukko löytyy suomalaisten nuorten ja kehuttujen naiskirjailjoiden kohdalta. Siihen ei ole kyllä mitään järkevää syytä, sillä tässähän on kategoria, jota nimenomaan haluaisin lukea ja tukea! Supinen on siis vain yksi minulle vielä lukemattomista nimistä.

    Viimeistään, kun saan oman blogini pystyyn, järjestän itselleni haasteen nuorista suomalaisnaisista ja paikkaan listani aukon.

    Karoliina

    VastaaPoista