Beate Grimsrud: Hullu vapaana
Norja (suom.2012)
390s. LIKE
LYHYESTI: Eli ja hänen läheisensä: Emil, Espen ja Erik. Sekä prinssi Eugen. Oikeastaan he ovat niin läheisiä, että he ovat kaikki yhtä ja samaa päänsisäistä ääntä.
GENRE: Omaelämänkerrallinen romaani.
FIILIS: Kirjan lukemisesta (ja muutaman muunkin kirjan) on jo aikaa, mutta tästä halusin ehdottomasti kirjoittaa.
Minä olen Eli. Se on hepreaa ja tarkoittaa Jumalani. Se voi olla sekä
tytön että pojan nimi. En voi olla tässä asunnossa. Lattiat viettävät
vaarallisille ikkunoille joista näkee pihalle.
Tämä oli kertomus Elistä, jonka elämässä kaikki liikkuu ja häilyy todellisuuden rajamailla. Lapsuus, aikuisuus ja nuoruus. Ainoa mikä on selvää ja sujuu, ovat sanat. Eli osaa kirjoittaa. Hyvin. Mutta sitten poikien (nuo kaikki E:llä alkavat) ottaessa liikaa tilaa kirjoittaminenkin häiriintyy.
Grimsrud on ilmeisen tunnettu kirjailija Ruotsissa ja kotimaassaan Norjassa. Hän on kai oikeastakin elänyt ison osan elämäänsä mielisairaalan suljetulla osastolla. Hänen laaja tuotantonsa sisältää romaanien lisäksi lastenkirjoja ja näytelmiä.
Tämä kirja herättää paljon tunteita - se inhimillistää vakavan mielisairauden, kritisoi sen hoitoa, naurattaa (tietämätön valokuvaaja kuvaa kirjailijaa kirves kädessä samalla kuin suljetun osaston hoitaja seisoo vieressä). Kirja osoittaa ystävyyden voimaa, luovuuden vimmaa ja ihmisen kykyä selviytyä.
Pidin Grimsrudin tavasta kirjoittaa, kirjan lyhyistä luvuista ja aitoudesta. Tunsin kiitollisuutta, että hän päästi minut näin lähelle kokemaansa. Vaikka toistolla varmasti tavoiteltiin sairauden rytmiä, niin kirjaan olisi voinut riittää vähemmät sivut. Lopussa ei tapahdu ihmeitä, mutta tätä kirjaa voidaan kai pitää ainakin pienenä sellaisena. Vaikutuin.
Minä jäin seisomaan. Hukkumiskuolema vai lasagne. Me syömme pastaa
yleensä paistetun kaalin tai porkkanoiden ja valkosipulin kanssa.
TOISAALLA:
Noora (luonnehti tätä mahdollisesti vuoden suosikkikirjakseen ja silloin kirjasin tämän omalle lukulistalleni)
Suketus (otti riskin ja rakastui)
Kirjoihin kadonnut
Lukukausi
Kirjavinkit
TÄHDET:
+ + + + (+)
PS. Yritän kuntouttavana toimintana (elämästä kuntoutujana?) palautella blogia taas käyntiin tuon tyrmäävän joulukuun jäljiltä. Olisi mukava tehdä myös koonti juttuja ja kirjoittaa muutamista lukemistani kirjoista ja käydä teidän blogeissa ja kaikkea. Mutta en stressaa ja tässä kirjoittaessaan heti muistaa, että bloggaus on kivaa!
Vaikuttaapa hyvältä kirjalta! Taidan ihan laittaa lukulistalle asti.
VastaaPoistaVoimia kuntoutukseen ;)
Katri - tämä on erilainen kirja. Ja siksi ehdottoman kiinnostava, suosittelen!
VastaaPoista(Korjailin pahimpia kirjoitusvirheitä ja lausehirviöitä - kuntoutukselle on tosiaan tarvetta...)
Pitääpä muistaa - mistähän se muuten johtuu, että monilla kirjailijoilla on jonkunlaisia haasteita mielensä kanssa ?
VastaaPoistaBloggaaminen on kivaa ! Ei siitä pidä stressata - lunkisti vaan :-)
Mä ajattelen, että luovuus ja mielenterveys ovat monesti varmaan jotenkin yhteenliittyneinä ja taitaa se olla tutkitustikin niin...
PoistaHienoa, että luit tämän. Ja vielä piditkin. :)
VastaaPoistaJotenkin Grimsrudin teos on niin hengästyttävä ja voimakas - synkkä, mutta kuitenkin siinä selvitään. Se antaa voimia itsellekin selvitä kaikesta.
Tämä oli kyllä poikkeuksellisen mieleenpainuva, ajatuksiaherättävä ja hätkähdyttävä monessa kohtaa. Kiitos kovasti vinkistä, olisi muuten mennyt ohi!
PoistaTämä oli kyllä puhutteleva teos! Kiva että pidit tästä. :)
VastaaPoistaHieno kirja, ravisuttava, ahdistava, elävä. Mahtavaa, että luit! Ja kivaa, että bloggasit taas! :)
VastaaPoistanäin on. ja kiitos!
PoistaVoi että, tämäkin on ollut tarkoitus lukea, mutta niin vain on unohtunut. Vaikuttaa aika lupaavalta sinun arviosi perusteella :)
VastaaPoistaKiva kun palaudut <3
joo, mä kyllä vaikutuin tästä. ja täällä sitä taas ollaan, jotenkin ainakin.
PoistaTämä on ensimmäinen kirjablogi jota rupesin tutkailemaan, ja heti kohtasin kirjan jota itse parhaillaan luen. Grimsrud kirjoittaa mielestäni huikaisevan kauniisti, avaa itsensä eteemme. Hän kuvaa sairautensa taustoja hienovaraisesti, loukkaamatta esimerkiksi perheenjäseniään. Suosittelen kirjaa niille, joita kirjassa kuvattu sairaus koskettaa omakohtaisesti tai läheisen kautta. Tieto ei lisää tuskaa vaan lohduttaa.
VastaaPoistakiva että löysit tänne ja olen samaa mieltä kanssasi!
PoistaOho, norjalainen kirjailija, josta en ole kuullutkaan! Täytyypä tutustua, kiitos vinkistä!
VastaaPoistaihanko totta?! etsi käsiisi a.s.a.p. Ilemeisesti hän on asunut ja vaikuttanut paljon myös Ruotsissa?
Poista