Jonathan Franzen: Vapaus (Freedom)
Yhdysvallat 2010 (Suom. 2011)
634sivua. Siltala
LYHYESTI: The Kirja. Erään avioliiton tarina kuulostaa aivan liian laimealta tiivistykseltä.
FIILIS: Tämä oli minulle järisyttävä elämys. Kirja vastaa kooltaan noin neljää perusromaania ja sisällöltään huomattavasti suurempaa määrää. Olen ollut suorastaan mykistyneen vaikuttunut ja tätä läheisilleni hämmästellessäni törmännyt kysymykseen: Mikä siinä sitten on niin hyvää?
Voisi sanoa, että äärimmäisen huolellisesti rakennetut henkilöhahmot. Tai toimiva dialogi. Rakenne. Tarina. Yhteiskunnallisuus. Ja vaikka nämä kaikki pitävätkin paikkansa, ei kyse ole siitä.
Rakastuin vaimo-Pattyn elämänkertaan "Virheitä tuli tehtyä"; siihen tarkkanäköisyyteen ja rehellisyyteen, jolla hän tarkastelee elämäänsä. Kaikki on niin yllätyksellistä ja kuitenkin niin ennalta-arvattavaa, samat kuviot toistuvat, huonot valinnat tehdään tietoisina siitä, että ne johtavat katastrofiin. Vanhempien virheitä välttävä seuraava sukupolvi tekee suurimmat virheensä yrittäessään tehdä päinvastaisesti kuin vanhempansa, lapset kasvavat vihaamaan vanhempiaan ja ehkä ajallaan antamaan näille anteeksi. Nuoruuden kapinallisuus ja viha saavat omat ilmiselvät ilmenemismuotonsa - ja ihmeellistä on vain se, kuinka kauan illuusio valinnasta säilyy.
Kirjan läpi tarkastellaan vapauden ristiriitaa yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Osin ironisesti ja huvittuneesti (juu, myös minulla on iPhone), mutta myös traagisesti. Miten käytämme vapauttamme? Mistä vapaudumme ja mihin?
"Mistä moinen itsesääli oli peräisin? Sen pohjattomuus? Olipa mittapuuna mikä hyvänsä,, hänen elämänsä oli ollut ylellistä. Hänellä oli joka päivä aikaa keksiä jokin säällinen ja tyydyttävä tapa elää, ja kuitenkin kaikki hänen valintansa ja kaikki hänen vapautensa näyttivät vain lisäävän hänen kurjuuttaan. Omaelämänkerturin on likimain pakko tehdä se loppupäätelmä, että hän sääli itseään siksi että oli niin vapaa."
Heittäydyin niin syvälle Pattyn ja Walterin elämään, että lopulta minua alkoi pelottaa. Näinkö tässä kävi, kaiken tämän jälkeen? Vaivuin synkkyyteen, mutta sieltäkin Franzen osasi nostaa minut lopulta pois. Huolimatta siitä, että maailman väkiluku kasvaa ties kuinka monella tuhannella sillä välin kuin kirjoitan tätä. Huolimatta siitä, että ne taakat joita kannamme ihmissuhteissamme ovat usein musertavia.
"Hän ja hänen vaimonsa rakastivat toisiaan ja tuottivat toisilleen tuskaa joka päivä.(...) Hän ja Patty eivät voineet elää yhdessä, eivätkä he voineet kuvitella elävänsä erossa. Aina kun hän luuli heidän tulleen kestämättömään pisteeseen, kävi ilmi että he kestäisivät sittenkin pidempään."
En halua luetella liikaa ylisanoja, mutta minulle tämä ei ole vain tämän vuoden kirjallinen kohokohta vaan enemmän. Voin silti etäisesti ymmärtää, ettei näin käy jokaiselle. Kirja haastaa lukijan perusteellisesti.
MUUTA: En luultavasti tule kestämään tähän kirjaan kohdistuvaa krittiikkiä. Onneksi Katja ja Kirjasieppo ovat myös kehuneet tätä. Kirja oli niin painava, että sitä oli jopa hankala lukea. Suomennos oli hyvä, koska en kiinnittänyt siihen huomiota kuin muutamassa kohdassa ja se on tällaiselta tiiliskiveltä erittäin hyvin. Kahden viikon laina-aika teki tiukkaa, sillä tämän lukeminen kestää. Suosittelen hankkimaan hyllyyn, niin minä aion tehdä.
TÄYDELLINEN KIRJA:
Vastasin Amman lukuhetkessä kysymykseen Täydellisen kirjan reseptistä tietämättä lainkaan, että sellainen oli jo kirjaston lukujonossa odottamassa. Tämä oli minulle kuvailemani kirja:
"Täydellinen kirja on täydellinen vain sillä hetkellä - se vastaa
johonkin huutoon ja kaipaukseen, joka lukijalla on juuri silloin.
Täydellinen kirja saa lukijan katselemaan itseään ja ajatuksiaan
toisesta näkökulmasta ja se saa myös ympäröivän todellisuuden näyttämään
vähän erilaiselta. Parhaimmillaan syntyy syviä oivalluksia, joita voi
jakaa myös toisten kanssa. Kukaan ei voi kirjoittaa Täydellistä
kirjaa niin, että se olisi sitä jokaiselle. Meidän kaipuumme ja kulkumme
muuttuu, vaihtuu, elää. Täydellisen kirjan reseptiä ei siksi voi
kirjoittaa, eikä genreä tai aineksia voi lyödä lukkoon. Ajattelen,
että Täydellinen kirja on sillä tapaa helppo kirjoittaa, että sen
täytyy tulla sydämestä - sitä ei voi keksiä tai pakottaa paperille."(oma kommenttini lainattuna)
TÄHDET:
+ + + + +
