Art Spiegelman: Maus I & II

Art Spiegelman: Maus I Selviytyjän tarina
Yhdysvallat (suom. 1990)
159 sivua
Art Spiegelman: Maus II Ja täältä vaikeudet alkoivat
(suom. 1992)
136 sivua 
Yhteispainos 2003

MIKSI?: Käyn edelleen läpi saamiani suosituksia sarjakuvamaailmaan. En ole vielä kertaakaan joutunut pettymään.

LYHYESTI: Muistelmateoksessa poika käy isänsä kanssa läpi juutalaisvainoja ja sota-aikaa sekä omaa suhdettaan häneen.

FIILIS: Olen lukenut paljon juutalaisvainoista, mutta tämä osasi silti yllättää. Hiiriksi piiretty perhe tuo sodan järkyttävyydet uudella tavalla lähelle ja jatkaa tarinaa myös nykyisyyten. Isän ja pojan kertomus kulkee kahdessa tasossa, eli nykyhetkessä ja sotamuistoissa. Jännitteiset ihmissuhteet, äidin itsemurha ja näkökulmien vaihtelevuus tuo aivan oman perspektiivinsä tarinaan. Spiegelmanin isä ja äiti olivat puolanjuutalaisia, jotka monen onnellisen sattuman ja kekseliäisyytensä avulla selvisivät sodasta ja keskitysleireiltä.

Isä ei silti ole mikään ihailtava sankari, jota vaikeat koettelemukset olisivat jalostaneet. Sodan tapahtumista hän kertoo kuitenkin tarkasti ja yksityiskohtaisesti ja nämä hetket ovatkin ainoita, jolloin isä ja poika tuntuvat kestävän toistensa seuraa. Kirjat ovat täynnä pieniä suuria oivalluksia, jotka sarjakuva tuo hienosti esiin. Pidin tavattomasti siitä, miten
kansallisuudet esitetään eläiminä: juutalaiset ovat hiiriä, saksalaiset kissoja, puolalaiset sikoja, ranskalaiset sammakoita jne. Kun hiiri haluaa naamioitua, hän laittaa päähänsä sian naamion, mitäpä muutakaan. ("Vaikka juutalaiset ovat rotu, he eivät ole ihmisiä" sanoi Hitler.) Spiegelman kertoo melkein pelottavan avoimesti ja intiimisti sukunsa tarinan ja samalla omansa. Hän ei myöskään unohda huumoria kaikesta kauheudesta huolimatta.

Sarjakuvan ensimmäinen osa sijoittuu Puolaan ennen sotaa ja toinen osa taas keskitysleiriaikaan ja hieman sodanjälkeisiin tapahtumiin Euroopassa. Itse luin nämä keskeytyksettä ja totesin toimivaksi. Tiivissä kerronnassa ja kuvissa tulee viivyttyä. Sivut näyttävät tältä: (tämä on nyt englanniksi, mutta suomenkielinen käännös näyttää tieysti samalta)

MUUTA: Voitti Pulizerin erikoispalkinnon(?) vuonna 1992. Sarjakuvan julkaisu kesti yhteensä 13 vuotta (1972-1991).

TÄHDET:
+ + + + (+)

Johanna Adorján: Rakkaudessa erottamattomat

Johanna Adorján: Rakkaudessa erottamattomat
Saksa 2009
204 sivua

LYHYESTI: Kirjoittajan unkarinjuutalaiset isovanhemmat tekevät yhdessä itsemurhan vuonna 1991.

FIILIS: Tarina on kiinnostava. Se on saanut myös kirjoittajan lähtemään matkalle etsimään juuriaan ja syitä siihen, miksi hänen isovanhempansa päätyivät kaksoisitsemurhaan.

Kirjassa sekoittuu todelliset tapahtumat ja kuvitteellinen kertomus isovanhempien viimeisestä päivästä. Lapsenlapsi tapaa isovanhempien läheisiä, heidän ystäviään ja sukulaisia kysellen heiltä menneistä, kooten heidän tarinaansa.

Isovanhemmat ovat selvinneet toisesta maailmansodasta:  Isoisä keskistyleireiltä ja isoäiti väärien papereiden ansiosta. Toisen kerran he joutuvat pakenemaan Unkarin kansannousun aikaan vuonna 1956.

Traagisuudestaan huolimatta kirjassa ei tunteilla tai kaunistella. Lukija saa vaikutelman rehellisestä kertojasta. Kirjailija tuntuu ajattelevan: näin tapahtui ja jäljelle jää vain mahdollisuus sijoittaa itsensä tuohon tarinaan. Vaikka teemoina on suuria aiheita kuten hyvä kuolema ja juutalaisvainot, niin kirjailija ei saarnaa.

Toisaalta kirja on myös tarina aikuiseksi kasvamisesta ja suhteesta juuriinsa. Kuinka hyvin tunnemme isovanhempamme? Voisimmeko löytää heistä itsemme?

Kijassa on myös itseironian raikkaita värejä: (s.98-99)

"Onko tyypillisen juutalaista tappaa itsensä, kun on ensin selvinnyt holokaustista hengissä ja päättänyt nyt sen jälkeen, että haluaa itse määrätä omasta kuolemastaan? ... Vai onko se tyypillisen unkarilaista? Unkarissa on prosentuaalisesti maailman korkeimmat itsemurhaluvut. Onko olemassa jotain sellaista kuin unkarilainen sielu, joka ei mitenkään erityisemmin yritä pysytellä kiinni elämässä? ... Tosin täytyy kyllä sanoa tämäkin: suurin osa unkarilaisista ei tapa itseään."

ERITYISTÄ: Kyseessä on ruotsissa syntyneen ja Saksassa asuvan toimittajan esikoisteos, joka perustuu hänen oman perheensä tarinaansa.

TÄHDET:
+ + + +

Tatiana de Rosnay:
Avain
koskettava kertomus
ranskan juutalaislapsista
vainojen keskellä
(Ranska, 2008)
++++