Suomi 2009
256sivua
LYHYESTI: Itseoppinnut elämänhallinan mestari menettää elämänsä hallinnan totaaliisesti ja päätyy road tripille Afrikkaan pienen somalipojan kanssa.
FIILIS: No ihan ensin on kerrottava siitä pettymyksestä, että kirja ei käsitellyt juoksemista. Oikeastaan lainkaan. Päähenkilö kävi muutaman kerran lenkillä. Nimi on kuvainnollinen.
Tästä yli päästyäni nautin kirjasta. Olen lukenut muitakin vastaavia - siis siitä kun päässä napsahtaa ja alkaa tehdä päätöksiä, joissa ei ole mitään järkeä. Ja sitten asiat menevät huonosta vielä huomattavasti huonompaan.
Tässä(kin) kirjassa tirskuin ääneen. Tämä on siis satiiri ja huumori on joissain kohdin varsin tummaa: onhan aiheina esim. maahanmuuttajakriittisyys ja ihmisten luokitteleminen erilaisiin kuluttajiin varsin värikkäästi (kirja käsittelee enakkoluuloja sääälimättä). Hauskinta oli kuitenkin päähenkilön loputon pyrkimys kirkastumiseen ja rauhoittumiseen erilaisten henkisten harjoitteiden kautta. Niitä hänellä oli ihan loputtomasti takataskussa vaikka ei selvinnyt mistä hän oli saanut oppinsa.
Päähenkilöllä, Oula Matilla, on vaikea suhde vanhempiinsa ja tarve näyttää ettei hän ole tavallinen, että hän menestyy kyllä. Tästä moni varmasti tunnistaa itsensä. Matin täytyy mennä kauas ja vasta varsin värikkäiden ja rajujen tapahtumien myötä kasvua alkaa tapahtua ja Oulakin alkaa löytyä.
Kirjassa on toki ärsyttävyytensä. Napolissa tuntuu asuvan pelkästään rikollisia ja muutenkin heille tapahtuu käsittämätön määrä kaikkea ikävää. Minua myös ärsytti kirjan loppu ja se ettei teoista tarvinut kantaa vastuuta. Juoksu kuitenkin loppuu.
MUUTA: Mieskin luki tämän ja tykkäsi. Siirilä on kirjoittanut 7 muutakin romaania, onko kukaan lukenut niitä?
TÄHDET:
+ + + +
