Minuun on iskenyt ilmeisesti sama kirjalaiskuusviirus, joka kulkee kirjabloggaajien keskuudessa, enkä saa mitään luettua. Tai ainakaan en saa niistä nyt kirjoitettua tänne mitään.
Olen nähnyt viime aikoina niin paljon mitään sanomattomia, keskinkertaisia, huonoja ja varsin vastenmielisiä elokuvia, että niistä ei ole ollut mitään sanottavaa. (Mainittakoon nyt vain yksi - pysy kaukana elokuvasta The Box. Siihen on naamioitu olevinaan syvällinen viesti, mutta aaaah kun toteutus on huono.)
Mutta siis, Cohenin veljesten uusin A Serious Man on katsomisen arvoinen. Moni pitää tätä luultavasti varsin käsittämättömänä, mutta jos haluaa nähdä vähän erillaista elokuvaa ja tutustua juutalaisuuteen mustan huumorin kautta niin tässä on siihen loistava tilaisuus. Ja tästä saa aikaiseksi lukuvinkin myöskin, sillä elokuva on kuin nykyaikainen Jobin kirjan filmatisointi (tosin loppu yllättää - ja Jobin kirja löytyy Raamatusta ja sieltä Vanhasta testamentista.)
Leffan (ja Jobin kirjan) juoni kertoo siitä kun elämä menee from bad to worse. Leffassa päähenkilö Larry hokee "I haven´t done anything" ja silti koko ajan tapahtuu huonoja juttuja. Rabbit joiden luokse hän mene hakemaan apua selittävät lähinnä käsittämättömiä. Jonkun tulkinnan mukaan elokuva kertoisi elämän tarkoituksettomuudesta. Minä en ajattele niin.
Ja nyt kun pääsin puhumaan leffoista, niin mainittakoon myös District 9. Se on räiskintä-mäiskinnästä, sekä avaruusolioistaan huolimatta erityisen tarkkanäköinen ja hieno leffa. Eli jos olet vierastanut sitä kannen tai juonikuvauksen perusteella, niin näistä kannattaa päästä yli ja ihan vaan katsoa elokuva. No en kyllä ihan herkille suosittele. Pahimmat pum-pum kohdat voi vaikka kelata.
Ja jos näiden jälkeen elämä tuntuu kurjalta ja tarkoituksettomalta ja what-not, niin hyvälle tuulelle ja iloiseksi mielen saa UP - kohti korkeuksia. Aivan paras lastenleffa aikoihin.