Suomi 2012
Teos 266s.
MIKSI?: Blogeissa kehuttu ja paljon luettu - jo toukokuussa Linnea listasi pitkän listan arvioita.
LYHYESTI: Maailma on mennyt uusiksi ja vesi on valuutoista arvokkain.
MUUTA: Voitti Teoksen järjestämä scifi- ja fantasia käsikirjoituskilpailun.
Makeiset loppuivat. Suuri teepannu tyhjeni, sitten pata. Seremonia on ohi, kun vesi on lopussa.
FIILIS: Ihailen sitä miten rohkean hyppäyksen Itäranta tekee toisenlaiseen maailmaan. Kun menee tarpeeksi kauas, asioita tarvitsee perustella vähemmän. Ei selviä mitä on tapahtunut, mutta joka tapauksessa vesi on kansalta vähissä. Paitsi teemestarin talossa ja tässä piileekin salaisuus.
Talvea ei enää ole. Kaikenlaiset muovihärpäkkeet ja teknologialaitteet lojuvat vailla tarkoitusta jätemailla. Teemestarin tytär haluaa seurata isänsä jalanjälkiä. Minulle koko teemestarointi vertautui kirkkoon ja uskoon, vaikka sitä tässä tuskin haettiin.
Päähenkilö on nuori, 17-vuotias Noria, joka vaikuttaa vanhemmalta. Mikään teiniseikkailu tämä ei siis ole, vaan pikemminkin varsin synkkäsävyinen. Kuolema on jatkuvasti läsnä. Itäranta kirjoittaa hienosti, rakentaa jännitystä ja osaa myös yllättää. Jotkut kielikuvat ja ajatelmat osuvat paremmin kuin toiset ja jotain hiomatonta tässä on, mutta upea esikoisteos joka tapauksessa.
Me olemme veden lapsia, ja kuolema on veden liittolainen. Niitä ei voi erottaa meistä, sillä meidät on tehty veden muuttuvaisuudesta ja kuoleman läheisyydestä. Ne alkavat aina yhdessä, maailmassa ja meissä, ja tulee aika, jolloin veressämme virtaava vesi juoksee kuiviin.
LUKUEHDOTUKSIA: Tämä kirja on todella jännittävä sekoitus tulevaisuusdystopiaa ja kaunista kerrontaa. Se ei ole samalla tapaa naivi kuin kansainväliset nuorten menestykset Delirum- tai Tarkoitettu -trilogiat. Tarina kantaa jopa ilman pakollista kolmiodraamaa tai tarkkaa kuvausta yhteiskuntarakenteesta. Ehkä surumielisyydessä on samaa kuin Age of Miracles -kirjassa. Kirja tuo mieleen suomalaisista lukemistani Sinisalon Enkelten verta - ja Tuomaisen Parantaja -romaanit, eikä vähiten rivien välissä vahvasti elävästä ympäristönsuojelun näkökulmasta. Itärannan tarina on kuitenkin ihan omanlainen.
TÄHDET:
+ + + + (+)
Minullakin on tämä lukulistalla. Tästä on kuullut sen verran hyvää, että odotukset kyllä tuntuu nousevan aina vain enemmän, mutta katsotaan mitä sitten itse kirjasta pidän kun sen käsiini saan :)
VastaaPoistajep, jään odottamaan. Minulla oli ainakin tosi hyvä hetki lukea tätä. Ja nuo tähdet on suhteutettuna lähinnä tämmöiseen nuorten dystopia genreen, vaikka tätä onkin markkinoitu kai aikuisten kirjana. Ja aikuisempi tämä onkin monella tapaa.
PoistaOlen törmännyt tähän aiemminkin kirjablogien maailmassa. En ole vielä lukenut, mutta kiinnostavalta kuulostaa. Yleensä en tulevaisuusdystopioista pidä, kun ne ovat niin rumia ja masentavia, mutta jos teoksessa on kuitenkin kaunis kerronta, kuulostaa se heti paljon paremmalta :) Ja se kauneus tulee esiin hyvin tuossa antamassasi sitaatissa. Luulisi, että aika harvinainen yhdistelmä noin yleisesti ottaen, siis dystopia ja kerronnan kauneus.
VastaaPoistaMinullekin tämä on ihan kummallinen genre - en ajattele ollenkaan olevani sitä typpiä joka näistä pitää, mutta pidän silti :D Suosittelen tutustumaan!
PoistaTuomisen Parantaja oli aivan mainio! Hävettää myöntää, että aloitin tämän teoksen, mutta lukuinto hiipui jo alkuun niihin pitkiin teeseremonia kuvauksiin. Hyi mua!
VastaaPoistaAsiasta toiseen, olen aika täpinöissäni syystä että Gone girl ilmestyy keväällä suomeksi :)
JEE!! Joku muukin diggaa Tuomaista! Ootko lukenut Veljeni vartijaa? Se ei ollut tätä dystopiagenreä, mutta aivan loistava kirja. Mä en muuten yhtään pitäsktynyt niihin teeseremonia hommiin. Jonkun muunkin arvioissa luki, ettei tässä tapahtunut oikein mitään ja mä olin että täh?! No joka tapauksessa, en todella suosittele lukemaan japanilaisia vanhempia kirjilijoista. Luin vasta Tuhat kurkea ja tämä kirja suorastaan kiisi sen rinnalla ;)
PoistaJa jaahas, odotinkin, että milloin se Gone Girl tulee, hyvä hyvä!!
Jossain vaiheessa liikkui villejä huhuja jonka mukaan Tuomaiselta olisi pitänyt ilmestyä uusi kirja, muistaakseni alunperin vuonna 2011. Teos kävi jopa kirjaston tietokannoissa mutta ei se siellä enää ole! En tajua mitä romaanille on tapahtunut. Moisesta hämmentyneenä Veljeni vartija on jäänyt mulla kokonaan huomioimatta. Kiitos siis kun muistutit! Täytyy ehdottomasti lukea teos.
PoistaJoo, tuollainen piti tosiaan olla tulossa, minäkin olin sen jo "varannut", mutta sitten selvisi ettei tulekaan, eikä tosiaan ole vieläkään tullut. Harmi. Mutta hyvää kannattaa odottaa ja lukeminen ei onneksi lopu odotellessakaan kesken :)
VastaaPoistaJa sori nää kaikki luuri kirjoitusvirheet, etenkin ekassa kommentissa...
PoistaHaha hah, mä en edes huomannut mitään kirjoitusvirheitä ;)
PoistaMinä pidin tästä ihan valtavasti, luin vasta noin kuukausi sitten. Kun menee tarpeeksi kauas, ei tarvitse enää perustella on oikein hyvin sanottu. Moni asia tuli mielestäni kätevästi esiin rivien välistä.
VastaaPoistaTessa - tämä oli oikeastaan ensimmisiä tämmöisiä lukemiani dystopioita, joka oli jotenki viety riittävän etäälle, eikä oltu kiinni enää 2010-luvun jälkipyykissä. Se oli raikasta.
PoistaHitsi, tämä on sillä minunkin loputtomalla tbr-listallani, ja ehdottomasti aionkin joku kerta vielä lukea :)
VastaaPoistajoo kannattaa, lukisin jopa ennenmmin kuin myöhemmin :D
PoistaSinulla oli hyvin sana hallussa tätä arviota kirjoittaessa:) Minäkin koin kirjan suureksi osaksi samalla tavalla, mutta aina en saa oikeista sanoista kiinni:)
VastaaPoistakiitos, olipa näitisti sanottu. Joskus onnistuu paremmin kuin muulloin, aina ei ole helppo sanoittaa sitä mitä kirjasta haluaisi kertoa.
PoistaOnko tämä enemmän naisten kirja, kun en ole nähnyt miesten kommentteja missään?
VastaaPoista