Doris

Oli viikon tauko kun olin poissa koneelta! :O semmoista ei usein tapahdu ja harmi, että tuli nyt ihan tähän blogin starttaukseen, mutta ehtiihän tätä päivitellä.

Fanitan INAhdus blogia ja  olen ollut samaa veneessä hänen kanssaan: olen enemmän Booker -lukija kuin Nobel-voittajien kahlaaja. Mutta nyt löytyi vaihteksi yksi Nobelisti, joka upposi kivasti. (Tsekkailin viime vuosikymmenien voittajalistaa,  eikä suosikkeja ole juurikaan muita kuin Saramago, vaikka joitain muitakin tullut luettua).

Doris Lessing: Viides Lapsi (Englanti, 1988)

LYHYESTI: kaksi ihmistä tapaa toisensa, rakastuu ja toteuttaa unelmansa suuresta kodista ja perheestä. Kaikki sujuu hyvin kunnes viides lapsi muuttaa kaiken ja hajoittaa perheen.

KESKEISTÄ: Onko haaveemme toteutuessaan se mitä todella halusimme? Kirja kuljettaa lukijan hienosti perheen tarinan läpi. Viiden lapsen sairaus ei selviä (häiritsevää), mutta kovin erillainen hän on kuin muut, jopa vaarallinen. Voiko yksi lapsi pilata koko perheen elämän? Voiko "erillaisen" eristää tai päästä hänestä eroon?

ERITYSTÄ: En voi sietää kirjoja ilman kappalejakoja, puhumattakaan lukujen puuttumisesta. Tässä kirjassa edes rivi ei aina vaihdu, vaikka vuodet vierii kovaa vauhtia. Siitä syystä tämä täytyikin lukea kerralla kokonaan. Sivuja on vain n.160.

TÄHDET: 

+ + + +